WikiPortallus: Kommunismi.html

Tämän artikkelin tai sen osan paikkansapitävyys on kyseenalaistettu.
Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: lopun valtiolistaukset sekoittavat käsitteitä; vrt. kommunistipuolueiden hallinto <-> sosialistinen yhteiskuntajärjestelmä. Ks. keskustelu

Kommunismi

Käsitteitä

Suuntaukset

Internationaalit

Huomattavia kommunisteja

Aiheeseen liittyvää

Kommunismi Suomessa

Kommunismi on sosiaalitaloustieteellinen aate tai aatejärjestelmä, joka ajaa luokatonta, tasa-arvoista ja tuotantovälineiden – kuten tehtaiden, luonnovarojen ja maatilojen – yhteisomistukseen perustuvaa yhteiskuntamallia. Kommunismin kannattajat näkevät aatteensa usein sosialismia seuraavana yhteiskuntamuotona. Historiassa on kuitenkin paljon kiistelty siitä, miten sosialismi ja kommunismi oikeastaan eroavat toisistaan.^[1] Sosiaalidemokratiasta kommunismi eroaa siinä, että kommunistit ovat vallankumouksellisia kun sosiaalidemokraattien keinot ovat maltillisemmat. Kommunismi oli merkittävässä osassa 1800- ja 1900-luvun poliittista maailmanhistoriaa.

Kommunismin ajama yhteisomistukseen perustuva yhteiskunta on vanha ajatus, mutta sen nykyaikainen tulkinta kehittyi Euroopassa 1800-luvulla teollisen vallankumouksen tuomien ongelmien myötä. Sosialistit kritisoivat voimakkaasti kapitalismia, jonka he näkivät syynä köyhien ja rikkaiden välisen taloudellisen kuilun levenemiseen ja työväenluokan hyväksikäyttöön. Tärkein kritisoija oli saksalainen yhteiskuntafilosofi Karl Marx yhdessä Friedrich Engelsin kanssa. Marx ja Engels uskoivat toisista uudistusmielisistä poiketen työväenluokan tekemään äkillisen vallankumouksen poistavan ongelmat. Oleellisempaa on kuitenkin, että he näkivät kommunistisen yhteiskunnan lopulta syntyvän historianlakien mukaisesti. Tätä he kutsuivat ”tieteelliseksi sosialismiksi” tai kommunismiksi.^[2] Muita tärkeitä kommunismin kehittäjiä ovat Lenin, Stalin, Trotski, Mao Zedong ja Rosa Luxemburg, joiden mukaan on nimetty kommunismin tärkeimmät muodot: marxismi, leninismi, stalinismi, trotskilaisuus, maoismi ja luxemburgismi

Kommunismin tarkoituksena on korjata kapitalismin aiheuttama taloudellinen eriarvoisuus ja imperialismin ja nationalismin aiheuttamia ongelmia, kuten sosiaalinen eriarvoisuus. Vaikka kommunismi ajaakin yhteisomistukseen perustuvaa yhteiskuntaa, se ei estä täydellisesti yksityisomistusta: Ainoastaan tehtaiden tuotantovälineet ovat yhteisomistuksessa. Kommunistisessa järjestelmässä ei myöskään ole valtiota, joten ”kommunistista valtiota” ei ole olemassa, mutta termillä viitataan niihin valintoihin, joissa on marxismi-leninismiä tai muuta kommunismin muotoa kannattava yksipuoluejärjestelmä; esimerkiksi Kiina, Neuvostoliitto ja Kuuba.

Kommunismi on saanut osakseen runsaasti kritiikkiä ja vastustusta. Kritiikki jakautuu kahtia: Kommunismin teorian kritiikkiin ja kommunististen valtioiden harjoittaman politiikan kritiikkiin.

Sisällysluettelo

1 Kommunistinen järjestelmä
2 Kommunistinen aate
3 Kommunistipuolueiden hallitsemia valtioita
4 Katso myös
5 Viitteet
6 Aiheesta muualla

muokkaa Kommunistinen järjestelmä

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.

Työläisten ja talonpoikien liittoa symboloivat sirppi ja vasara on tunnetuin kommunismiin liitetyistä tunnuksista

Yhteiskunnallisena tai taloudellisena järjestelmänä kommunismi olisi tasa-arvoinen yhteiskunta, jossa ei olisi valtiojärjestelmää, tuotantovälineiden yksityisomistusta ja yhteiskuntaluokkia. Yhteisö omistaisi tuotantovälineet yhteisesti ja päättäisi niiden käytöstä. Kaikilla ihmisillä olisi tasa-arvoinen asema ja oikeudet. Köyhyyden ja kapitalismin ongelmien katsotaan poistuvan, kun voimavarat kohdistetaan työntekijöiden itsensä hallitsemina yhteiseksi hyväksi.

Joidenkin tulkintojen mukaan kommunistista valtiota ei ole, sillä kommunismissa ei ole valtiota.

Teorian mukaan kommunismiin siirtyvässä yhteiskunnassa välivaiheena on sosialismi, jossa vain tuotantovälineet ovat yhteisomistuksessa[1]. Vasta tämän välivaiheen läpikäyminen mahdollistaisi siirtymisen aitoon kommunismiin.

Oleellista on kuitenkin, että kommunismi on luokaton yhteiskunta. Tähän perustuu myös niin sanottu alkukristillinen kommunismi.

muokkaa Kommunistinen aate

Kiinalainen juliste esittelee Maon aikaisempien kommunistijohtajien perinnön jatkajana. Vasemmalta: Marx, Engels, Lenin, Stalin ja Mao. Kuvaotsikkoteksti "Kauan eläköön marxismi-leninismi ja maolaisuus."

Poliittisena aatesuuntana kommunismi (latinan kielen sanasta communis, yhteinen) eriytyi 1800-luvulla syntyneestä sosialismista ja kehittyi laajaulotteiseksi poliittiseksi aatteeksi. Sosialismin perusajatus oli yksityisten omistamien tuotantovälineiden yhteiskunnallistaminen, ja se muovautui Karl Marxin ja Friedrich Engelsin vaikutuksesta laajaksi kokoelmaksi oppeja. Kommunismin eri suuntauksia edustavat (esimerkiksi) anarkokommunismi, marxismi-leninismi, maolaisuus ja trotskilaisuus.

Kommunisteilla tarkoitetaan nykyään usein vuonna 1917 syntyneen neuvosto-Venäjän ja Leninin yhteiskunnallisia periaatteita arvostavia vasemmistolaisia, vaikka myöhempi Neuvostoliitto ei toteuttanut kommunistista yhteiskuntajärjestelmää.^lähde?