Kansanusko tarkoittaa kansanperinteessä ilmeneviä käsityksiä yliluonnollisesta: taiat, enteet, tarinat, legendat ja muut vastaavat.[1]

Sisällysluettelo

muokkaa Suomalainen kansanusko

Pääartikkeli: Suomalainen muinaisusko

Suomalaisten kansanusko on vuosisatoja vanhaa, mutta kirjallista merkintää siitä on vasta keskiajan lopulla.

Mikael Agricola kirjasi hämäläisten ja karjalaisten jumalat vuonna 1551 Psalttarin esipuheessa seuraavasti (alkuosa):

»Epejumalat monet tesse muinen palveltin cauan ja lesse. Neite cumarsit Hemelaiset seke Miehet ette Naiset. Tapio Metzest Pydhyxet soi ja Achti wedhest Caloja toi. Äinemöinen wirdhet tacoi Rachkoi Cuun mustaxi jacoi. Lieckiö Rohot jwret ja puudh hallitzi ja sencaltaiset mwdh. Ilmarinen Rauhan ja ilman tei ja Matkamiehet edhes-wei. Turisas annoi Woiton Sodhast Cratti murhen piti Tavarast. Tontu Honen menon hallitzi quin Piru monda wil-litzi. Capeet mös heilde Cuun söit Calevanpojat Nijttut ja mwdh löit. [2]»

muokkaa Kansanuskoon liittyviä aiheita

muokkaa Viitteet

  1. ↑ Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0
  2. ↑ http://www.kolumbus.fi/juha.seppanen/opinnot/ue/ue5/ue5tekst.html

muokkaa Aiheesta muualla


Tämä uskontoihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.