|
|
| Eläinvoima |
| Ilmailu |
| Ihmisvoima |
| Laiva |
| Rautatie |
| Tie |
Ilmailu kattaa asiat, jotka liittyvät ilmakehässä lentämiseen ja ilma-aluksiin.
Ilma-alukset voidaan jakaa ilmaa raskaampiin ja keveämpiin. Ilmaa raskaammat ilma-alukset voidaan jakaa kiinteäsiipisiin ja pyöriväsiipisiin. Lentokoneet ovat kiinteäsiipisiä. Pyöriväsiipisiin kuuluvat (helikopterit) ja gyrokopterit. Ilmaa kevyempiä laitteita ovat kuumailmapallot ja ilmalaivat.
Sisällysluettelo |
muokkaa Lentoliikenne
muokkaa Reittilentoliikenne
muokkaa Historiaa
Reittilentoliikenne alkoi lentorahtina, lentopostin säännönmukaisena kuljettamisena muun muassa Yhdysvalloissa, 1920-luvulla. Muut lentoreitit olivat alussa meriliikenteen kanssa kilpailevia ja niiden ilma-aluksina toimivat lentoveneet ja ilmalaivat. Matkustajamäärä alkoi laajentua vasta 1930-luvulla, kun käyttöön tuli kokometallisia lentokoneita, joihin sopi yli 10 matkustajaa. Varsinainen lentomatkustamisen läpimurto tapahtui toisen maailmansodan jälkeen. Suihkukoneet puolittivat matkustusajat 1950-luvun lopulta lähtien, mutta lentämisen nopeus ei siitä ole juuri kehittynyt. 1980-luvulta alkaen on syntynyt suuri määrä pienemmiltä lentokentiltä isoille keskuskentille suuntautuvan syöttöliikenteen yhtiöitä. 1990-luvulta lähtien nk. halpalentoyhtiöt ovat tuoneet lentomatkustamiseen uusia kuluttajaryhmiä.
muokkaa Suurimmat lentoyhtiöt vuonna 2006
10 suurinta lentoyhtiötä matkustajamäärin mitattuna olivat vuonna 2006: (suluissa matkustajamäärä miljoonissa)[1]
- American Airlines 100
- Southwest Airlines 96
- Delta Air Lines 74
- United Airlines 69
- Northwest Airlines 56
- Lufthansa 51
- Air France 49
- Japan Airlines 49
- All Nippon Airways 49
- China Southern Airlines 49
muokkaa Katso myös
muokkaa Charter-lennot
Reittilentojen lisäksi matkailun lentokuljetuksissa toimii vähemmän tunnettuja nk. charter-lentoyhtiöitä. Osa niistä on matkatoimistojen omistamia. Ne operoivat pääosin vuokrakoneilla (leasing) ja jossain määrin jopa vuokramiehistöillä.lähde?
muokkaa Business-ilmailu
Liikemiehiä ja valtiomiehiä kuljettavat kaupalliset liikelentoyhtiöt ja suurempien yritysten omat nk. business-lentokoneet eli liikelentokoneet. Liikelento kattaa toiminnan, jossa lennetään joko yrityksen tai yksityishenkilön omistamalla lentokoneella koneen ohjaajan omatessa ammattilentäjän lupakirjan ellei ohjaaja ole omistaja.
Liikeilmailun (Business Aviation) yrityksiin kuuluu esimerkiksi suomalainen Jetflite.
Koneita käytetään yleensä myös ambulanssilennoilla.
muokkaa Lentorahti
Lentorahdin kuljetuksessa yhdysvaltalainen FedEx on merkittävin toimija. Saksan postin omistama DHL on toinen suuri yrittäjä. Lentorahti kuljettaa nykyisin maailmankaupan arvosta merkittävän osan. Muita merkittäviä pikarahtiyhtiöitä ovat UPS ja TNT.
muokkaa Helikopteriliikenne
Helikopteri on käytössä pyrittäessä tuomaan ihmisiä kaupunkien keskustaan, ts. kaupallinen toiminta on pääosin liikelentämistä. Helikopterireittiliikenteestä hyvä esimerkki on Copterline-yhtiön Helsinki-Tallinna-reitti.
muokkaa Alan säätely ja edunvalvonta
Lentoliikenteen etuja ajaa kansainvälisesti kansainvälinen ilmaliikenneyhdistys, IATA (International Air Transport Association). Yhdysvalloissa ja Euroopassa vaikuttavat omat alueelliset yhdistyksensä.
muokkaa Ilmailun hallinta
Kansainvälisen siviili-ilmailun säännöt on luotu nk. Chicagon sopimuksessa vuonna 1944. Kunkin maan siviili- ja osin myös sotilasilmailua hallitsee maan ilmailulainsäädäntö. Suomen ilmailua hallitsee ilmailulaki ja tätä tehtävää toimeenpaneva elin on Ilmailuhallinto. Se myöntä ilmailun lupakirjat ja antaa lentokonetyypeille luvan lentämiseen ja muun muassa katsastaa lentokoneet.
Lennonjohto tai -hallinta (ATC, air traffic control) kohdistuu kaikkeen lentoliikenteeseen valvotussa ilmatilassa. Sen vaatimuksia ajaa eniten reittilentoliikenne. Valvottua ilmatilaa ovat muun muassa lentokenttien lähialueet ja lentoväylät. Tässä ilmatilassa lentävillä koneilla tulee olla sen paikan ilmoittava transponderi ja lentokoneet lennetään yleensä mittarilentona. Ilmailulain mukaiset säännöt pätevät myös valvomattomassa ilmatilassa.
Lennonjohto näkyy ulkopuoliselle parhaiten lennonjohtotornissa ja lentokoneiden nousussa ja laskussa. Lennonjohdon infrastruktuuria ovat lennonjohdolla varustetut lentokentät ja lentopaikat ilman lennonjohtoa, VOR, DME, GPS jne. navigaatiojärjestelmät, VHF-radiopuhelinliikenteen linkkiasemat. Se vaikuttaa myös visuaalisen lentämisen säärajoihin.
Aiheesta muualla
- Ilmailulaki
- Suomen ilmailuhallinnon historia
- Onnettomuustutkintakeskuksen ilmailusivu
- Luettelo lentokoneiden maatunnuksista
muokkaa Yleisilmailu
Yleisilmailu (GA, General Aviation) on termi, joka kokoaa alleen ne moottorilennon osa-alueet, joita eivät harjoita valtio tai yritykset reittiliikenteessä tai liikelennossa (Business Aviation). Yleisilmailu kattaa moottorilennosta loput eli sisältää yksityisomisteiset lentokoneet, lentokonetaksi-tyyppiset charter-palvelut ja monet lentokonetyypit, joita ei ole tarkoitettu kuljetuskäyttöön. Experimental-lentokoneet ja -lentäminen kuuluvat yleisilmailuun. Yleisilmailulentokoneista tyypillisin lienee Cessna C150.
Yleisilmailu ei ole aina ei-kaupallista. Suurin osa yleisilmailusta koostuu harrastuslentämisestä, mutta osa kattaa myös kaupallisia toimintoja. Kaupallista toimintaa on seuraavilla aloilla
- lentokoulutus
- valvonta- ja pelastustoiminta (SAR, search and rescue) mukaan lukien metsäpalonsammutus
- maa- ja metsätalouskäyttö (lannoitus, myrkytys)
- ilmataksi
- pienempien ryhmien charter-matkustajapalvelu
- yritysilmailu
- ambulanssilennot
Arvioidaan, että maailmassa on 320000 yleisilmailulentokoneta, joilla lennetään yli 35 miljoonaa lentotuntia vuodessa (hieman yli 100 tuntia konetta kohden vuodessa) Yhdysvalloissa on 600 000 yleisilmailulentäjää ja Ranskassa on 50 000. Näistä vain osa on aktiivisia lentäjiä. Monissa lentokerhoissa tyypillinen lentäväkin jäsen lentää vain muutamia tunteja vuodessa. Vuonna 2004 Suomen ilma-alusrekisterissä oli 510 yleisilmailun lentokonetta, joilla lennettiin yli 70000 tuntia (alle 150 tuntia konetta kohden vuodessa). Vuonna 2005 niille tapahtui 4 suurempaa onnettomuutta.
Suomessa yleisilmailun edunvalvoja on Suomen Ilmailuliitto ry (SIL) ja sen julkaisema Ilmailu-lehti.
muokkaa Experimental-lentokoneet mukaan lukien kevytilmailu
Ilmailu syntyi 1900-luvun alussa kokeellisten lentokoneiden, ts. Experimental-lentokoneiden, rakentamisena. Kuitenkin harrasterakenteisten Experimental-lentokoneiden lentäminen oli muun muassa Yhdysvalloissa kiellettyä pitkään toisen maailmansodan jälkeen, aina 1970-luvun alkuun asti. Tämän jälkeen harrastus on kasvattanut suosiotaan kautta maailman.
muokkaa Kevytilmailu
Kevytilmailu sai alkunsa 1960-luvulla liitimistä ja painopisteohjatuista moottoriliitimistä. Niistä kehittyi 1980-luvun loppua kohden ultrakevyt lentokone, joka oli harrastajien vastaus yleisilmailun kustannusten nousulle.
muokkaa Sotilasilmailu
Sotilasilmailu kattaa sotilaallisen lentotoiminnan sodan ja rauhan aikana hävittäjä-, pommittaja-, rynnäkkö-, kuljetus-, tiedustelu-, tulenjohto- jne. lentokoneilla sekä taistelu- ja kuljetushelikoptereilla sekä miehittämättömillä lentokoneilla sekä lentokoulutuksen näihin tehtäviin.
Suomessa tämän tehtävän toteuttaa Suomen ilmavoimat.
Useissa suurissa maissa on lisäksi armeijan ja laivaston ilma-ase.
Muut ohjukset kuin ilma-aluksista laukaistavat eivät kuulu sotilasilmailuun vaikka esimerkiksi Yhdysvalloissa pääosa mannertenvälisistä ohjuksista on Yhdysvaltain ilmavoimien alaisuudessa.
Katso myös
muokkaa Lentokoneteollisuus
Lentokoneteollisuus suunnittelee, valmistaa ja yleensä myös huoltaa lentokoneita. Lentokoneteollisuuden historia lyhyesti: Lentokoneteollisuus oli 1920-1960-luvulla huipputeknologian ja kansallisen turvallisuuspolitiikan symboli pohjoisen pallonpuoliskon maissa ja lentokonetehtaita, jotka suunnittelivat ja valmistivat omia lentokoneita, oli valtaosassa vauraammista maissa. Pienempien maiden valmistuskyky liittyi usein sotilaskoneisiin, Katso esimerkiksi Suomen lentokoneteollisuus ja Valtion lentokonetehtaan historia. Useimpien pienempien maiden lentokoneteollisuus ei 2000-luvun alussa enää valmistanut kokonaisia lentokoneita vaan kuuluu ilmavoimiensa koneiden huollon lisäksi siviili- tai sotilaslentokoneiden alihankintaketjuun. Suuria lentokonetehtaita sijaitsee etenkin Yhdysvalloissa (Boeing), Venäjällä (MiG, Suhoi, Tupolev, Iljušin), Saksassa (Airbus), Ranskassa (Airbus, Dassault), Englannissa (British Aerospace), Italiassa (Alenia). Monet kehittyvät maat kuten Intia (Hindustan Aeronautics), Brasilia (Embraer), Indonesia ovat 1940-luvulta alkaen 2000-luvun alkuun mennessä luoneet oman kansallisen lentokoneteollisuuden.
Katso myös
Aiheesta muualla
- EU-alueen lentokoneteollisuuden yhdistys
- Yhdysvaltojen lentokoneteollisuuden yhdistys
- Kanadan lentokoneteollisuuden yhdistys
- Japanin lentokoneteollisuuden yhdistys
- Teknologiateollisuuden ilmailutoimialaryhmä
muokkaa Purjelento
Purjelento on ollut merkittävin ilmailuharrastus 1930-luvulta alkaen. Monissa maissa valtio on tukenut sitä merkittävästi, esimerkiksi Ranskassa valtio rahoitti jopa 80% purjelentokerhojen kalustosta vielä 1960-luvulla. 1930-luvun Saksassa ja Neuvostoliitossa purjelennolla oli yhteyksiä ko. maiden sotilasilmailun kehittämiseen. Myös Suomen ilmailuliiton edeltäjä Suomen ilmapuolustusliitto painotti maanpuolustuksellista lentämistä syksyyn 1944 asti.
Suomen purjelentotoiminta kattaa koko maan. Purjelennon piti olla vuoden 1940 Helsingin kesäolympialaisten laji. Lajin kilpailutoiminta on vilkasta edelleen.
Suomessa on valmistetettu muun muassa PIK-purjelentokoneita 1930-luvulta alkaen 1980-luvulle saakka.
Katso myös
muokkaa Laskuvarjohyppy
Laskuvarjo on ilmailun keksinnöistä vanhin. Leonardo da Vinci piirsi luonnoksia laskuvarjosta, mutta keksintö lienee paljon vanhempi. Laskuvarjohyppyjä kokeiltiin kuumailmapalloista ennen ilmaa raskaamman ilma-aluksen syntyä. Ensimmäinen laskuvarjohyppy tapahtui 22. lokakuuta 1797.
Ensimmäisessä maailmansodan jälkipuolella Saksa antoi lentäjiensä käyttöön "elämänvarjon". Englannissa sen epäiltiin heikentävän lentäjien taistelumoraalia.
Laskuvarjohyppy tuli 1920-luvulla ilmailunäytösten suosikkiesitykseksi.
Sen sotilaallinen käyttö maavoimissa alkoi 1930-luvulla ensin Neuvostoliitossa ja sitten Saksassa. Suomessa laskuvarjojääkärien toiminta alkoi jatkosodan aikana.
1950-luvulta alkaen laskuvarjohyppy on kasvattanut suosiotaan harrastuksena.
Katso myös
muokkaa Ilmailuharrasteet
muokkaa Lennokki- ja pienoismalliharrastus
Lennokit ovat olleet leluina olemassa jo kauan ennen lentokonetta. Harrastus on ollut monen ammattilaisen ensikosketus ilmailuun. 2000-luvun alussa sotilaalliset maali- ja tiedustelulennokit ovat muuttuneet kauko-ohjattaviksi lentokoneiksi (UAV).
Pienoismallit ovat etenkin ilmailuun ja liikennetekniikkaan liittyvä harrastusala. Suomessa pienoismalliharrastajia edustaa vuonna 1968 perustettu IPMS-yhdistys (International Plastic Modeller's Society), joka julkaisee neljä - kuusi kertaa vuodessa ilmestyvää yhdistyksen jäsenlehteä, IPMS Mallaria.
Pienoismalli on Suomen suurin pienoismallilehti. Pienoismalli ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1981, jolloin julkaistiin vain yksi esittelynumero. Sen jälkeen on ilmestynyt 8 numeroa vuosittain, paitsi vuonna 1995, jolloin kesä- ja joulunumerot julkaistiin kaksoisnumerona (Pienoismalli 7-8/95).
muokkaa Ilmailunäyttelyt
Ilmailunäyttely (engl. air show) on yleensä lentokentällä järjestettävä lentokoneiden näyttely, jossa tehdään lentokoneiden esittelylentoja lentonäytöksissä. Yhdysvalloissa lentonäytökset ovat kolmen suosituimman yleisötapahtuman joukossa, mukaan lukien baseball.
Katso myös
muokkaa Ilmailu uutisissa, kirjoissa, elokuvissa ja valokuvissa
Ilmailua seuraa lehdistön, radion ja television ilmailutoimittajat silloinkin, kun koneita ei tuhoudu lento-onnettomuuksissa. Lento-onnettomuudet ovat edelleen suuruutisia (ks. Luettelo Suomen ilmavoimien lento-onnettomuuksista). Varsinaiseen ilmailujournalismiin liittyy myös valo- ja elokuvaus. Suomen ilmailutoimittajat ry on vuonna 1964 perustettu alan yhdistys.
Ilmailukirjallisuus on oma kirjallisuuden alansa, jossa julkaistaan suuri määrä teoksia koskien lentokoulutusta, eri konetyyppejä (kuvakirjoja), pioneeriaikojen lentokoneiden suunnittelijoita, lentosotaa jne.
Ilmailu on myös eräs teema elokuvissa, etenkin Yhdysvalloissa. Esimerkiksi James Stewart teki useita lentoelokuvia. Lentokone ja helikopteri ovat esiintyneet muissakin elokuvissa erityisroolissa (kuten lankapuhelin aiemmin ja tietokone ja matkapuhelin myöhemmin).
Lentokoneiden valokuvauksesta muun muassa ilmailunäyttelyissä on kehittynyt oma harrasteensa, lentokonebongaus, joka on nimettynä toimintana uusi mutta toimintana yhtä vanha kuin lentokone. Sen kautta harrastajat ovat vuosikymmenien ajan saaneet esimerkiksi Yhdysvaltain uusista sotilaslentokoneista vihiä. Vuonna 2005 CIA:n Afganistanin sodan vankien kuljetukset EU:n alueella tulivat esille mediassa bongareiden havaintojen perusteella.
Katso myös
Aiheesta muualla
muokkaa Ilmailumuseot
Ilmailumuseo on kokoelma lentokoneita, jotka ovat esillä museomaisena näyttelynä. Osa ilmailumuseoiden kokoelmista koostuu lentokelpoisista lentokoneista, jotka usein kiertävät eri lentonäyttelyissä. Suurempien ilmailumuseoiden arkistoissa on esimerkiksi lentokoneiden suunnitteludokumentteja tutkijoiden käyttöä varten. Koska ilmailun historia on lyhyt, suuri osa koneista, jotka voidaan entistää näyttelykuntoon, on joko entisöity tai varastoitu museoissa.
Varsinaisten museoiden lisäksi on historiallisia koneita esillä esimerkiksi lentoasemilla, kuten Väinö Bremerin Junkers A 50 Junior Helsinki-Vantaan lentoasemahallissa.
Katso myös
muokkaa Virtuaalilentäminen
Lentämisen kustannusten noustessa muun muassa polttoaineen hinnan mukana ja tietotekniikan halvetessa, simulaattorilentäminen on tullut suosituksi. Esimerkiksi US Navyn Miramarin lentotukikohdan simulaattoreita vuokrattiin harrastuskäyttöön 1990-luvulla. Pääosa harrastajista käyttää kuitenkin omia mikrotietokoneita ja kaupallisia ohjelmia, joiden konetyyppejä ja maisemia on tuotettu harrastajavoimin vastaamaan eri käyttäjien mielenkiinnon kohteita.
muokkaa Katso myös
muokkaa Lähteet
muokkaa Aiheesta muualla
- Suomen Virtuaali-ilmailijat ry, siviilisimulaattorilentäjien yhdistys.
- Virtuaalilentäjät - Virtual Pilots ry, historiallista sotalentämistä internetissä ja sotilasilmailuhistoriaa.
- Flight Simulator Nordic, virtuaalilentämisen pohjoismainen sivusto.
- FS Nordic-sivuston alla oleva maisemansuunnittelusivusto, Finnish Scenery Designers.
- FS Nordic-sivuston alla oleva virtuaalilentoyhtiö, Virtual Finnair.
- VACC Finland suomalainen VATSIM- verkon edustaja
- Maan ystävien Lentokassaan voi jokaisesta lentomatkastaan lahjoittaa pienen osuuden ilmastotyön tukemiseksi.