Wikipedia



 

የኢትዮጵያ ፈደራላዊ ዲሞክራሲያዊ ሪፐብሊክ ye-Ītyōṗṗyā Fēdēralāwī Dīmōkrāsīyāwī Rīpeblīk Etiopian demokraattinen liittotasavalta
lippu vaakuna
Valtiomuoto	liittotasavalta
Presidentti Pääministeri	Girma Wolde-Giorgis Meles Zenawi
Pääkaupunki	Addis Abeba
Muita kaupunkeja	Dire Dawa
Pinta-ala  – josta sisävesiä	1 104 300 km² (sijalla 26) 0,7 %
Väkiluku (2006)  – väestötiheys  – väestönkasvu	74 778 000 (sijalla 16) 68,2 / km² 2,31 % (2006)
Viralliset kielet	amhara
Valuutta	birr (ETB)
BKT (2008)  – yhteensä  – per asukas	sijalla 68 95,122 miljardia USD 1370 USD (IMF)
HDI (2008)	0,503 (sijalla 155)
Elinkeinorakenne	maatalous 40,1 %, palvelut 47,2 %, teollisuus 12,7 % BKT:sta
Aikavyöhyke  – kesäaika	UTC+3 ei käytössä
Itsenäisyys  – aina itsenäinen	–
Lyhenne Maatunnus	ET ajoneuvot: lentokoneet:
Kansainvälinen suuntanumero	+251
Motto	ei ole
Kansallislaulu	Whedefit Gesgeshi Woude Henate Ethiopia

Etiopian demokraattinen liittotasavalta eli Etiopia (amharaksi: ኢትዮጵያ /ʔitjoppʼɨja/), aiemmin myös Abessinia, on sisämaavaltio Afrikan sarvessa, päiväntasaajan lähellä. Etiopia on Afrikan toiseksi runsasväkisin valtio. Rajanaapureinaan Etiopialla on pohjoisessa Eritrea ja Djibouti, idässä Somalia ja Somalimaa, etelässä Kenia sekä lännessä Sudan. Etiopian pinta-ala on 1 127 127 km². Etiopian pääkaupunki on Addis Abeba.

Sisällysluettelo 1 Historia 1.1 Mengistu Haile Mariamin valtakausi 1.2 Zenawin aika 2 Osavaltiot 3 Maantiede 4 Talous 4.1 Merkittävimmät luonnonvarat 4.2 Merkittävimmät vientituotteet 5 Väestö 6 Kehityksen haasteet 6.1 Edistystä opetussektorilla 6.2 Vesi 6.3 Kehitysyhteistyö 7 Kulttuuri 7.1 Musiikki 7.2 Urheilu 8 Lähteet 8.1 Historiaa koskevat 8.2 Viitteet 9 Katso myös 10 Aiheesta muualla

muokkaa Historia

Tämän artikkelin tai sen osan paikkansapitävyys on kyseenalaistettu. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Eikö Etiopia ollut vallannut Ogadenin jo kauan ennen Italian miehitystä?

Etiopia on Afrikan vanhin itsenäinen valtio, jolla on yli 2000-vuotinen historia itsenäisenä valtiona. Se omaksui 300-luvulla kristinuskon valtionuskonnoksi maailman toisena valtiona Armenian jälkeen ja on pysynyt kristittynä siitä lähtien. Islamin nousun jälkeen se kuitenkin jäi erilliseksi kristilliseksi saarekkeeksi keskelle islamilaista maailmaa, ja sen yhteydet Eurooppaan lähes katkesivat vuosisadoiksi niin, että siitä oli vain niukasti tietoa. Euroopassa tunnettiin legenda pappiskuningas Johanneksesta, joka tosin alkujaan liittyi Intiaan, mutta 1400-luvulta alkaen se usein yhdistettiin juuri Etiopiaan.

Etiopia muodostaa poikkeuksen Afrikan valtioista, sillä sitä ei kolonisoitu länsimaiden toimesta, vaan se on säilyttänyt itsenäisyytensä myös kolonialismin aikakaudella lukuun ottamatta Italian lyhyttä miehityskautta vuosina 1936–1941. Italian miehityksen aikana somalien asuttama Ogaden liitettiin Etiopiaan.

Etiopia on ikivanha keisarikunta, jonka keisarilla oli arvonimi negus negusti eli kuninkaiden kuningas. Etiopian keisarikunnan viimeinen keisari oli 1930–1974 hallinnut Haile Selassie. Mussolini syöksi hänet väliaikaisesti vallasta vuonna 1936. Selassie vetosi Kansainliittoon, jotta italialaiset ajettaisiin maasta. Britannian sotilasavulla Italian joukot karkotettiin ja keisarivalta palautettiin 1941. 1960-luvulta alkaen pääasialliseksi liittolaiseksi nousi Yhdysvallat. Ulkopoliittisista ansioistaan huolimatta Selassie ei onnistunut kehittämään Etiopian feodaalista talousjärjestelmää nykyaikaisemmaksi. Myös toimet koulutuksen kehittämiseksi jäivät riittämättömiksi. Vuonna 1973 satoja tuhansia kuoli nälkään Wollon maakunnassa kuivuuden tuhottua sadon, mikä paljastui vasta BBC:n tehtyä dokumentin aiheesta. Vuonna 1974 armeija kapinoi ja maassa kuria pitämään perustettiin asevoimien, poliisin ja alueellisen armeijan koordinointineuvosto (Derg), joka syöksi Selassien valtaistuimelta vuoden 1974 sotilasvallankaappauksessa. Seuraavana vuonna Haile Selassie murhattiin ja keisarikunta lakkautettiin.

muokkaa Mengistu Haile Mariamin valtakausi

Varsin nopeasti vallan hankki Mengistu Haile Mariam, joka hallitsi Etiopiaa seuraavat 17 vuotta. Hän siirsi maan sosialismin tielle 21. joulukuuta 1974. Seuraavana vuonna hän kansallisti rahalaitokset ja tehtaat. Maaliskuussa 1975 maaomaisuus kansallistettiin, mikä aiheutti vakavia häiriöitä maataloudelle kuivuuden lisäksi. Etiopiaan liitetyt alueet kuten Eritrea ja Ogaden kapinoivat, mutta Derg taisteli Somalian joukkojen avustamia separatisteja vastaan. Mengistun noustua johtoon hän käynnisti 1977–1979 "punaisen terrorin" vastavallankumouksellisia ja vihollisiaan vastaan.

Mengistun kanssa liittoutunut Neuvostoliitto uhkasi lopettaa apunsa Somalialle, ja neuvostoliittolaisten ja kuubalaisten joukkojen avulla taistelut Ogadenissa päätettiin. Eritrea ja sen naapuri Tigré jatkoivat itsenäisyystaisteluaan. Sotaa sekoitti kolmen vuoden sateeton kausi Eritreassa. Länsiavun lisäksi Etiopia pyrki siirtämään väestöä maasta hedelmällisempään etelään. Vuoteen 1986 mennessä puolisen miljoonaa pakkosiirrettiin. Tuolloin maan hallinto oli solminut normaalit suhteet naapurimaihinsa ja vuoden 1987 perustuslain mukaan Mengistu Haile Mariamista tuli maan presidentti. Seuranneen kuivuuden aikana sissit häiritsivät yrityksiä jakaa ruoka-apua. Eritrean kansanvapautusrintama ja Tigrén kansanvapautusrintama (TPLF) valtasivat Tigrén helmikuussa 1989, mikä oli hallituksen ensimmäinen merkittävä tappio. Toukokuussa 1989 Mengistua vastaan tehtiin vallankaappausyritys, jonka jälkeen asevoimien korkein johto puhdistettiin. Entisen Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carterin välityksellä aloitettiin rauhanneuvottelut elokuussa 1989. Samalla kuivuus uhkasi aiheuttaa uuden nälänhädän.

Tämän jälkeen Mengistu yritti vielä pitäytyä vallassa julistamalla yleisen asevelvollisuuden sekä vahvistamalla taloutta liberaaleilla uudistuksilla. Neuvostoliiton neuvonantajat vetäytyivät maasta maaliskuussa 1990. Kapinallisten paine kasvoi koko vuoden 1991 ja Mengistu pakeni lopulta Zimbabween 21. toukokuuta 1991. Etiopian kansanvallankumouksellinen demokraattinen rintama (EPRDF) valloitti maan pääkaupungin Addis Abeban ja Eritrean kansanvapautusrintama sai haltuunsa koko Eritrean ja sen pääkaupungin Asmaran 30 vuoden taistelun jälkeen.

muokkaa Zenawin aika

Heinäkuussa 1991 poliittiset ja etniset ryhmät tapasivat ja perustettiin väliaikaishallitus. EPRDF:n johtaja Meles Zenawi valittiin maan valtionpäämieheksi 21. heinäkuuta 1991. Huhtikuun 1993 kansanäänestyksessä eritrealaiset äänestivät ylivoimaisesti itsenäisyyden puolesta, mikä tunnustettiin. Vuonna 1994 maa sai uuden perustuslain ja seuraavana vuonna pidettiin ensimmäiset monipuoluevaalit maan historian aikana. EPRDF voitti suurimman osan paikoista ja Negasso Gidada valittiin presidentiksi ja Meles Zenawi pääministeriksi.

Toukokuussa 1998 alkoi Etiopian ja Eritrean välillä rajasota kiistellystä alueesta, ns. Badmen kolmiosta. Taistelu alkoivat uudelleen helmikuussa 1999 ja laajenivat täysimittaiseksi sodaksi. Sota jatkoi jälleen toukokuussa 1999 maiden rajalla. Etiopia valtasi myös Somalian Baiodoan, jota hallitsi Eritrean tukema sotaherra Hussein Aideed. Pienen tauon jälkeen taistelut alkoivat uudelleen kesäkuussa, jolloin Etiopia sanoi surmanneensa 8 000 eritrealaista ja Eritrea 1 850 etiopialaista. Afrikan yhtenäisyysjärjestö yritti sovitella maiden välejä, mutta epäonnistui Etiopian hylättyä sen rauhansuunnitelman.

Vuonna 2000 Etiopiaan iski kuivuus, joka johti 16 miljoonan ihmisen nälänhädän uhkaan. Samaan aikaan etelässä palot tuhosivat suuria alueita. Kun taistelut Eritrean kanssa jatkuivat toukokuussa 2000, YK uhkasi avun keskeyttämisellä. Ainakin 20 000 osoitti mieltään länsimaita vastaan Addis Abebassa ja kivitti USA:n ja Britannian lähetystöjä. Toukokuun 2000 hyökkäys pakotti Eritrean puolustuskannalle ja kesäkuussa hyväksyttiin rauhansopimus ja maihin tuli YK:n rauhanturvaajia. Joulukuussa 2000 maat solmivat rauhansopimuksen Algeriassa. Maiden välinen raja on edelleen vahvistamatta.

Maaliskuussa 2001 pääministeri Meles Zenawi selviytyi Tigren kansanvapautusrintaman yrityksestä poistaa hänet vallasta ja määräsi iskusta korruptiota ja TPLF:n hallitsemia yrityksiä vastaan. Huhtikuussa 2001 poliisi surmasi 39 opiskelijaa, jotka osoittivat mieltään akateemisten ja kansalaisoikeuksien puolesta ja poliisiväkivaltaa vastaan. Lokakuussa 2001 parlamentti valitsi Girma Wolde-Giorgisin presidentiksi. Tammi–helmikuussa 2004 ainakin 200 tapettiin etnisissä väkivaltaisuuksissa Gambellan alueella ja kymmenettuhannet ihmiset pakenivat alueelta. HRW syytti armeijaa murhista, raiskauksista ja kidutuksesta anuak-kansaa vastaan.^[1] Toukokuussa 2005 järjestettiin kolmannet monipuoluevaalit, jotka Meles Zenawin EPRDF voitti jälleen. Opposition protesteissa vaalivilppiä vastaan ainakin 36 sai surmansa. Elo–syyskuussa järjestetyllä toisella kierroksella sama toistui. Vaalien jälkeisissä levottomuuksissa ja mielenosoituksissa poliisi surmasi lähes 200 protestoijaa ja 30 000 pidätettiin.^[2][3]

Syyskuussa 2006 Etiopia kielsi, että sen joukkoja olisi Somaliassa sotimassa tunnustetun väliaikaishallituksen puolella Somalian islamisteja vastaan. Sittemmin molemmat osapuolet julistivat olevansa "teknisesti" sodassa toistensa kanssa. Joulukuun raporttien mukaan Etiopia oli siirtänyt Somaliaan ainakin 50 panssarivaunua ja sen ilmavoimat pommittivat jouluaattona kahta lentokenttää. Etiopia ryhtyi taisteluihin Somaliaa hallitsevan Islamilaisten oikeusliiton kanssa ilmeisesti Yhdysvaltain kannustuksesta ja Pohjois-Koreasta hankkimiensa aseiden avulla.^[4]

Kesällä 2007 hallitus aloitti laajan kampanjan maan itäosassa Somalian rajalla siellä toimivaa Ogadenin kansallista vapautusrintamaa (ONLF) vastaan sen hyökättyä huhtikuussa kiinalaisia öljynetsijöitä vastaan surmaten 74 työntekijää. Sotaretkestä kehittyi parissa kuukaudessa humanitaarinen kriisi kun kansainvälisiä järjestöjä kiellettiin toimimasta alueella. Armeija hyökkäsi taisteluhelikopterein kyliä vastaan ja kapinalliset väittivät toimien johtavan nälänhätään alueella, minkä maan hallitus kielsi.^[5][6][7]

Vuosituhat vaihtui Etiopiassa 12. syyskuuta 2007 etiopialaisen kalenterin mukaisesti.

Keväällä 2008 Etiopiaa koetteli ennätysmäinen kuiva kausi, jonka seurauksena 126 000 lasta kärsi aliravitsemuksesta ja jopa kuusi miljoonaa lasta uhkasi nälkiintyä.^[8] Huhtikuussa 2008 järjestetyissä vaaleissa 97 % äänestäjistä tuki jälleen Zenawin EPRDF-puoluetta äänestysprosentin ollessa 93.^[9]

muokkaa Osavaltiot

Etiopiassa on yhdeksän kansallisuuksien mukaan rajattua osavaltiota sekä kaksi erityisaseman omaavaa kaupunkia.

1. Addis Abeba (kaupunki)
2. Afar
3. Amhara
4. Bišangul Gumuz
5. Dire Dawa (kaupunki)
6. Gambela
7. Harari
8. Oromia
9. Somali (sisältää Ogaadenin alueen)
10. Jedebub biherotš biheresebotš na hizbotš eli etelän monikansallinen maakunta
11. Tigre

Liittotasavallan perustuslakiin^[10] on kirjattu osavaltioille oikeus itsenäistyä, mutta käytännössä hallitus on vastustanut erityisesti oromojen, somalien ja tigrejen keskuudessa esiintyviä itsenäistymispyrkimyksiä sekä poliittisesti että sotilaallisesti.

muokkaa Maantiede

Etiopia sijaitsee Afrikan sarvessa ja sitä ympäröi pohjoisessa ja koillisessa Eritrea, idässä Djibouti ja Somalia, etelässä Kenia ja lännessä ja lounaassa Sudan. Etiopia on osittain Sahelin alueella. Etiopian sijainnin ja korkeuserojen seurauksena maassa on kolme ilmastollista vyöhykettä. Korkeimmat alueet (2400 metristä ylöspäin) muodostavat viileimmän vyöhykkeen, jossa lämpötilat nousevat korkeintaan 16 °C. 1500-2400 metrin korkeudessa lämpötila vaihtelee 16 °C ja 30 °C välillä. Alavilla seuduilla ilmasto on kuuma ja alueesta riippuen kuiva tai trooppinen. Varsinainen sadekausi ajoittuu tavallisesti heinäkuun puolivälistä syyskuun puoliväliin. Tärkeimmät joet ovat Sininen-Niili (Abay Wenz), Tekeze, Awash, Omo ja Sagan. Maan korkein kohta on Ras Dashen 4620 m.

muokkaa Talous

Etiopian talous perustuu maatalouteen, joka tuottaa puolet bruttokansantuotteesta ja josta 80 % etiopialaisista saa elantonsa. Maa kuuluu maailman köyhimpien maiden joukkoon. Bruttokansantulo oli vuonna 2008 noin 1370 USD asukasta kohden. Köyhiä asukkaista on lähes puolet (n. 45 %). Odotettavissa oleva elinikä on miehillä 47,67 ja naisilla 50,03 vuotta (2005) ja lukutaitoisia väestöstä on 39 % (2000).

muokkaa Merkittävimmät luonnonvarat

Etiopian merkittävimmät luonnonvarat ovat kulta, platina, kupari, potaska, maakaasu, vesivoima

muokkaa Merkittävimmät vientituotteet

• kahvi, kulta, nahkatuotteet, eläimet, öljykasvien siemenet ja kaakao.

muokkaa Väestö

Arviot Etiopian väkiluvusta vaihtelevat, useimmiten esitetyt arviot liikkuvat noin 65-70 miljoonan välillä. Väestöstä suurin osa asuu maaseudulla. Vuoden 2007 väestönlaskun jälkeen väkiluvuksi on julkisuudessa, ennen virallisten tulosten tuloa, mainittu jo yli 80 miljoonaa. Keskimääräinen väestönkasvu on noin 2-2,5 % ja väestöennuste vuodelle 2050 n. 171 miljoonaa henkeä. Suurimmat heimot ovat oromot (n. 20-25 miljoonaa) ja amharat (n. 15-20 miljoonaa). Nykyisin hallitsevassa asemassa olevan heimon tigren jäseniä on noin 5 miljoonaa. Perinteisesti amharat ovat pitäneet valtaa käsissään.

Etiopiassa puhutaan useita kotoperäisiä kieliä, joidenkin arvioiden mukaan niitä on jopa 84. Etiopian virallinen kieli on amhara. Muita merkittäviä kieliä ovat suurin kieli oromoo, tigre, somali, afar ja hadija sekä gurage. Suurin osa Etiopian kotoperäisistä kielistä kuuluu afroaasialaisiin ja nilosaharalaisiin kieliin. Lisäksi arabiaa ja englantia opetetaan kouluissa vieraina kielinä. Englanti toimii Etiopiassa perusastetta korkeamman koulutuksen kielenä.

Maassa vallitsee täydellinen uskonnonvapaus. Vuoden 1998 arvion mukaan noin 45-50 % etiopialaisista on muslimeja. Kristittyjä on 35-40 %, ja heitä suurin osa kuuluu Etiopian ortodoksiseen kirkkoon, jonka katsotaan olevan orientaalinen kirkko. Animisteja on noin 12 % ja muihin uskontokuntiin kuuluvia tai uskonnottomia 3%-8%. Etiopian luterilainen kirkkokunta Mekane Yesus on maailman nopeimmin kasvava luterilainen kirkko, jonka jäsenmäärä (2006) on 4,5 miljoonaa.

Baptistitaustainen Kale Hiwot -kirkko on Mekane Yesus -kirkkoa suurempi, ja kolmantena protestanttisena ryhmänä helluntaikirkkojen yhteenlaskettu jäsenmäärä voi sekin olla useita miljoonia. Etiopian evankelisten kirkkojen yhteisön (Evangelical Churches Fellowship of Ethiopia) jäsenkirkkojen ilmoittamien jäsenien yhteenlaskettu määrä on noin 15 miljoonaa - yli 18% koko väestöstä. Tämän prosenttiluvun vertaaminen ylempänä mainittuihin prosentteihin osoittaa, miten epävarmoja maan uskontotilastot ovat.

muokkaa Kehityksen haasteet

Etiopia on yksi maailman köyhimmistä valtioista. Jopa neljäsosa väestöstä elää äärimmäisessä köyhyydessä ja puolet väestöstä kärsii aliravitsemuksesta.

Maata vaivaavat luonnonkatastrofit ja hidas talouskasvu. Kahvin hinnan laskulla on oma osuutensa. Myös pitkäksi venynyt konflikti Eritrean kanssa, joka on julistautunut itsenäiseksi Etiopiasta, vähentää kehityksen mahdollisuuksia. Eritrean itsenäistyttyä Etiopia menetti kaikki rannikkoalueensa sekä yhteyden Punaisellemerelle.

muokkaa Edistystä opetussektorilla

Edistyksen pilkahdus näkyy, sillä maa on onnistunut kasvattamaan talouskasvuaan ja sijoittaa nyt aikaisempaa enemmän varoja terveydenhuoltoon ja koulutukseen. Tämän mahdollistavat lähinnä viime vuosien velkahelpotukset. Opetussektoria on onnistuttu kehittämään viime vuosina, ja etiopialaislapsista yhä useampi käy koulua. Myös äitien terveydentila on kohentunut.

Lapsikuolleisuus on vähentynyt merkittävästi, jopa neljänneksellä. Keuhkokuume ja ripuli sekä erilaiset tulehdukset ovat lapsikuolleisuuden yleisimmät syyt. Aliravitsemuksesta kertoo se, että puolet alle 5-vuotiaista lapsista on alipainoisia. Rokottamien on yleistynyt niin, että suurin osa lapsista rokotetaan tuberkuloosin ja tuhkarokon varalta. Vain neljäsosa väestöstä saa asianmukaista terveydenhuoltoa, sillä hoitohenkilökunnasta on huutava pula. Äidit selviytyvät entistä useammin synnytyksestä, mutta äitikuolleisuus on silti yleistä. Keskimääräinen lapsiluku on aiempaa pienempi ja naiset käyvät aiempaa useammin neuvolassa. Suurin osa synnyttää edelleen kotona, vailla ammattitaitoista kätilöä.

Lukutaitoprosentti on kasvussa, vaikkakin vasta alle puolet etiopialaisista osaa lukea. Ero maaseudun ja kaupunkien, sekä tyttöjen ja poikien välillä on valtava. Maaseudulla vain joka kymmenes tyttö osaa lukea. Lukutaitoisten määrä kaksinkertaistui vuosien 1996–2004 välillä. 2000-luvulla peruskoulun aloittavien määrä on kasvanut 40 prosentilla aiemmasta tasosta. Nopeasta väestönkasvusta seuraa uusia haasteita opetussektorille, sillä esimerkiksi opetusryhmät saattavat olla erittäin suuria. Vuoteen 2050 mennessä väestön ennustetaan kasvavan 100 miljoonalla.

muokkaa Vesi

Etiopiassa on erittäin heikko vesitilanne, mikä johtuu puutteellisesta vesihuollosta. Vain harvalla on käytössään puhdasta vettä, maaseudulla vain joka kymmenennellä. Vaikka kaupungeissa tilanne on parempi (puhdasta vettä on 81 prosentilla), pääkaupungissa Addis Abebassa vesihuolto on heikkenemään päin. Etenkin slummeissa puhdasta vettä on saatavilla vain harvakseltaan ja pullotettu vesi on etenkin köyhille kallista. Vettä olisi kyllä saatavilla, mutta ei väestökeskittymissä. Suurin osa asukkaista elää ylänköalueella, jossa ilmasto on kuivempi ja viileämpi. Vesivarat taas ovat keskittyneet suurien jokien laaksoihin ja Itä-Afrikan hautavajoaman alueelle, joka halkoo Etiopiaa. Järvet, kosteikkoalueet ja joet ovat tyypillisiä Etiopialle. Maailman pisin joki Niili saa alkunsa Tana-järvestä. Joet voivat kuivua talvikaudella kokonaan, mutta vettä riittää kuitenkin kosteikoissa, jotka estävät tärkeimpien jokien kuivumisen. Kosteikkoalueilla elää monimuotoinen kasvi- ja eläinlajisto.

Koska vesipisteitä on hyvin harvassa, vettä on usein haettava kymmenien kilometrien ja useiden tuntien matkan päästä. Veden haku on perinteisesti naisten työtä ja siihen kuluu paljon aikaa. Juomavesi haetaan usein paikoista, joissa taudinaiheuttajat pääsevät leviämään. Hautavajoamassa fluoripitoisuus on niin korkea, että se sairastuttaa ihmiset. Likainen vesi on syynä arviolta 75 prosenttiin lasten sairauksista ja kuolemantapauksista. Vuonna 1990 vain 3 prosentilla etiopialaisista oli asianmukainen käymälä. Viimeisen viidentoista vuoden aikana kehitys on ollut nopeaa, ja nykyään käymälä on jo 13 prosentilla. Etiopia hyödyntää vain noin kymmenesosan viljelypotentiaalistaan. Vettä riittäisi 3 miljoonan hehtaarin viljelyyn, mutta kastelujärjestelmät puuttuvat. Etiopia tekee vesiyhteistyötä muun muassa Niilin alueen maiden kanssa.

muokkaa Kehitysyhteistyö

Etiopia on köyhyytensä vuoksi riippuvainen ulkomaisesta ruoka-avusta. Väkilukuun suhteutettuna Etiopia saa enemmän kansainvälistä hätäapua, kuin mikään muu valtio. Etiopia on yksi Suomen kehitysyhteistyön pääkumppanimaista. Suomi tukee Etiopian vesihuollon kehittämistä sekä opetussektoria.

muokkaa Kulttuuri

muokkaa Musiikki

Etiopian musiikki on erittäin monimuotoista, sillä jokaisella maan noin 80 etnisestä ryhmästä on omaleimainen musiikkinsa. Etiopialainen musiikki käyttää pentatonista järjestelmää, ja sille tyypillisiä ovat pitkät intervallit tiettyjen nuottien välillä. Vaikutteita musiikki on saanut varhaiskristillisistä elementeistä, muslimeilta ja Afrikan sarven muiden kansojen kansanmusiikista, erityisesti Sudanista ja Somaliasta. Suosittuja muusikoita ovat esimerkiksi Tilahun Gessesse, Aster Aweke, Tewodros Tadesse, Ephrem Tamiru, Muluken Melesse, Bizunesh Bekele, Mahmoud Ahmed, Tadesse Alemu, Alemayehu Eshete, Neway Debebe, Asnaketch Worku, Ali Birra, Teddy Afro, Gigi, Dawit (Messay) Mellesse ja Mulatu Astatke, Kiros Alemayehu, Atakilti Hailemichael, Sofia Atsbeha, Tadesse Abraha, Abraham Gebremedhin, Abebe Araya, Iyasu Berhe, Letai Mesfin, Aregai Tiemben, Gebretsadik Gebre-egzeabher, Nigsti Hayelom ja Getachew Sihul.

muokkaa Urheilu

Etiopia tunnetaan hyvin kestävyysjuoksijoistaan. Esim. Kenenisa Bekele, 5000 m ja 10000 m juoksun maailmanennätysmies, on etiopialainen.

muokkaa Lähteet

• Human Development Report, UNDP, 2006
• FAO
• Ulkoasiainministeriön kehityspoliittinen viestintä

muokkaa Historiaa koskevat

• Timeline: Ethiopia BBC. (englanniksi)
• Ethiopia Tiscali. (englanniksi)

muokkaa Viitteet

muokkaa Katso myös

• Luettelo Etiopian keisareista

muokkaa Aiheesta muualla

• Matkaopas aiheesta Ethiopia Wikitravelissa (englanniksi)