Erityisopettaja ohjaa oppilasta

Erityisopetus on erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetusta. Pääntöisesti erityisopetus on yksilöllisesti tuettua inklusiivista opetusta. Erityisopetuksen syyt voivat olla moninaisia liittyen oppilaan yksilöllisiin ominaisuuksiin. Kysymys voi olla erityslahjakkuudesta, fyysisistä tai psyykkisistä tekijöistä. Oppilas opiskelee pääsääntöisesti yhdessä ikäluokkansa kanssa. Tarpeen mukaan opetus voi tapahtua myös yksityisopetuksena tai pienryhmässä. Erityisopetuksessa opiskeltavat asiat opetetaan yksityiskohtaisemmin oppilaan oman tahdin mukaan.

Sisällysluettelo

muokkaa Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma

Suomen opetuslain mukaan jokaiselle erityisopetukseen kuuluvalle tai siirtyvälle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), jossa pohditaan oppilaan erityisopetuksen tarvetta ja toteutusmuotoja. Se laaditaan yhdessä koulun edustajien, oppilashuollon asiantuntijoiden, oppilaan ja tämän huoltajien kanssa. Se tulee laatia niille oppilaille, joille on tehty hallinnollinen erityisopetuspäätös. Suunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsemat resurssit, yhteistyötahot ja vastuualueet eri tahojen kanssa sekä kehityksen ja kasvun seuranta. Vaikka kaikille erityisopetusta saaville oppilaille sitä ei tarvitse laatia HOJKSia, se merkitsee lisätukea oppilaalle ja oppilaitokselle lisäresursseja opetuksen järjestämiseen.

muokkaa Inklusiivinen periaate

Yhdistyneet Kansakunnat on 1980-luvulta lähtien alajärjestöineen edistänyt perinteisestä erityisopetuksesta poikkeavaa ajatusmallia, jonka mukaan kaikilla oppilailla tulee olla oikeus opiskella tavallisessa luokassa muitten mukana. Erityisluokalle (eli "pienluokalle")siirto saisi olla vain harvinainen poikkeus [1]. Ihmisoikeusnäkökulman lisäksi tätä inklusiivista opetuksen järjestämistapaa puoltavat tutkimustulokset, joiden mukaan erityisluokkamuotoinen opetus tuottaa jopa heikompia oppimistuloksia kuin kaikkien lasten opettaminen yhdessä. Käytännössä perustuslaki ei ennen täysin ole taannut ihmisoikeuksien toteutumista, kun vammaisilla ei ollut tasa-arvoisia mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan rahoittamiin koulutuspalveluihin.

muokkaa Erityisopetuksen kattavuus

Erityisopetusta järjestetään esikoulussa, peruskoulussa sekä toisen asteen yleissivistävässä että ammatillisessa koulutuksessa[2]. Suomessa erityisopetuksen piiriin kuuluvien lasten ja nuorten määrä on suhteellisesti suuri verrattuna moneen muuhun länsimaahan johtuen erityisestä panostuksesta erityisopetuksen tuomiseksi kaikkien sitä tarvitsevien ulottuville. Erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden koulutuksen turvaaminen ja kehittäminen on ollut viime vuosina yhtenä ammatillisen koulutuksen painopistealueena. Opetusministeriössä on valmisteltu ammatillisen erityisopetuksen strategia ja sen toimenpideohjelma.

muokkaa Nivelvaiheen tuki

Erityisopetusta järjestetään myös niille, joilla ei ole sen tarpeesta tehty hallinnollista päätöstä. Tähän ryhmään kuuluvat mm. maahanmuuttajat ja nivelvaiheen oppilaat tai opiskelijat. Suomen koulujärjestelmässä nivelvaiheita on paljon. Päiväkodista esikouluun, esikoulusta ala-asteelle, ala-asteelta ylä-asteelle, yläasteelta toiselle asteelle ja toiselta asteelta kolmannelle asteelle. Nivelvaiheessa oppilas tarvitsee tavallista enemmän tukea. Varsinkin pojilla on vaikeuksia uudessa ympäristössä ja heidän oppimistuloksensa kärsii. Nivelvaiheita onkin pyritty vähentämään mm. poistamalla v. 2005 asetuksesta ala-aste ja ylä-aste. Hallinnollisilla päätöksillä nivelvaiheitten on kuitenkin hidasta. Vuonna 2008 yläkouluun siirtyville oppilaille on tehty tukipaketti. jossa keskitytään nuorten sosiaalisten suhteiden ja harrastamisen tukemiseen. Siirtymävaiheessa annettu tuki ehkäisee mm. koulukiusaamista. Opettaja voi vaikuttaa luokan ilmapiiriin kannustamalla myönteiseen vuorovaikutukseen, tunteiden ilmaisuun, toisten huomioonottamiseen ja kunnioittamiseen. Materiaali sisältää opettajille tuntisuunnitelmia ja harjoitteita. Lasten vanhemmille suunnatussa materiaalissa kerrotaan nuorten elämänvaiheesta ja sen tukemisesta [3].

muokkaa Viitteet

  1. ↑ Salamancan julistus,1994
  2. ↑ Aika näyttää! Ammattiosaamisen näytöt ja inkluusio
  3. ↑ http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id98172.html Kymmenille tuhansille seiskaluokkalaisille tukimateriaalia

muokkaa Katso myös

muokkaa Aiheesta muualla


Tämä opiskeluun liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.