Colosseum (lat.; ital. il Colosseo), alun perin Flaviusten amfiteatteri (lat. Amphitheatrum Flavium), on Rooman keskustassa sijaitseva amfiteatteri. Rakennukseen mahtui alun perin 45 000–50 000 katsojaa ja sitä käytettiin gladiaattoriotteluihin sekä muihin julkisiin spektaakkeleihin. Colosseum sijaitsee Forum Romanumin itäpuolella. Sen rakentaminen aloitettiin vuosien 70 ja 72 jaa. välillä keisari Vespasianuksen käskystä. Rooman keisarikunnan suurin amfiteatteri valmistui vuonna 80 jaa keisari Tituksen alaisuudessa ja siihen tehtiin muutoksia keisari Domitianuksen valtakaudella.[2]
Colosseum pysyi käytössä lähes 500 vuotta ja viimeiset merkinnät siellä pidetyistä kilpailuista ovat 500-luvulta, vaikka Rooman valtakunta oli romahtanut jo vuonna 476. Perinteisten gladiaattoriotteluiden lisäksi Colosseumilla järjestettiin muitakin tapahtumia, kuten meritaisteluita (areena pystyttiin täyttämään vedellä[3]), eläinten metsästyksiä, teloituksia, vanhojen taistelujen uusintoja ja draamoja, jotka pohjautuivat klassiseen mytologiaan. Rakennuksen käyttö viihdekäytössä loppui varhaiskeskiajalla. Myöhemmin sitä on käytetty muun muassa asuntoina, työpajoina, uskontokuntien asuinpaikkana, linnoituksena, kivilouhoksena ja kristillisenä pyhäkkönä. Toisin kuin yleisesti luullaan, kristittyjä ei tiettävästi liene koskaan syötetty leijonille tai tuomittu kuolemaan Colosseumilla, vaikka kristinuskoisten marttyyrien muistolle onkin areenan sisäänkäynnin eteen pystytetty risti.
Vaikka Colosseum on nykyään pahasti vaurioitunut maanjäristyksien ja kivenryövääjien takia, on se ollut pitkään Rooman keisarillisen vallan ikoni ja on yksi parhaiten säilynyt esimerkki roomalaisesta arkkitehtuurista. Arkkitehtonisesti Colosseum on sekoitus antiikin Kreikkaa ja Roomaa ja siinä yhdistyvät kreikkalaiset kapiteelit ja roomalaisten etruskeilta omaksuma kaariholvaus. Colosseum on modernin Rooman yksi suosituimmista nähtävyyksistä ja sillä on yhä läheiset suhteet katoliseen kirkkoon ja paavi johtaa soihtukulkuetta "Ristin tiellä" Colosseumille jokaisena pitkäperjantaina.
Nimitys Colosseum otettiin käyttöön vasta keskiajalla. Nimi tulee joko rakennuksen suuresta koosta tai sen lähistöllä aikoinaan sijainneesta keisari Neron kolossaalisesta patsaasta.
Sisällysluettelo |
muokkaa Historia
muokkaa Antiikki
Rooman keisari Vespasianus aloitti Colosseumin rakentamisen 72 jaa. Se sijoitettiin keisari Neron rakentaman palatsialueen tekojärven paikalle.
Vespanius ja hänen seuraajansa muuttivat alueen ulkomuotoa laajalti. Vaikka Neron patsas, Colossus, säästettiin, suurin osa muusta Domus aureasta revittiin alas. Neron tekojärvi täytettiin ja otettiin uuden amfiteatterin käyttöön. Entisen Domus Aurean alueelle rakennettiin lisäksi gladiaattorikouluja ja muita amfiteatterin toimintaa tukevia rakennuksia. Rakennustyömaalta löytyneen kaiverruksen mukaan "keisari Vespasianus käski tämän uuden amfiteatterin valmistettavan hänen kenraalinsa ryöstösaaliilla". Tämän on ajateltu viittaavan roomalaisten keräämiin valtaviin sotasaaliisiin ensimmäisen juutalaissodan loputtua vuonna 73. Colosseumin voidaan siis tulkita olleen monumentaalinen muistomerkki suurelle voitolle.[4] Vespaniuksen päätös muuttaa keisari Neron käyttöönsä ottamat alueet julkisiksi voidaan myös nähdä populistisena eleenä kansaa kohtaan. Monista muista, kaupungin reunoille rakennetuista amfiteattereista poiketen Colosseum rakennettiin kirjaimellisesti ja symbolisesti Rooman sydämeen.
Colosseum oli valmistunut jo kolmanteen kerrokseen asti, kun Vespasiaus kuoli vuonna 79. Amfiteatterin ylimmät osat valmistuivat seuraavana vuonna ja Vespasianuksen poika, keisari Titus vihki amfiteatterin käyttöön.[2] Dio Cassius kertoi, että vihkijuhlien aikana surmattiin 11 000 eläintä ja että ne kestivät sata päivää. Amfiteatteria laajennettiin Vespaniuksen nuoremman pojan Domitianuksen astuttua valtaan. Hän rakensi amfiteatterin areenan alle hypogeumin, tunnelikompleksin, jossa orjat ja eläimet majoittuivat. Hän lisäksi rakennutti parven amfiteatterin yläosaan lisätäkseen katsojille istumatilaa.
Vuonna 217 Colosseum vaurioitui tulipalossa, jonka oli Dio Cassiuksen mukaan aiheuttanut salama, joka tuhosi amfiteatterin ylimmät puiset osat.[5] Amfiteatteria ei kunnostettu ennen kuin vasta vuonna 240 ja sitä kunnostettiin uudestaan vuosina 250 tai 252 sekä uudestaan vuonna 320. Kaiverrukset kertovat, että useita osia Colosseumista korjattiin keisareiden Theodosius II ja Valentinianus III hallintovuosien 425 ja 450 välillä. Korjaukset johtuivat luultavasti vuoden 443 suuresta maanjäristyksestä. Uusia korjauksia tapahtui vuosien 484 ja 508 aikana. Areenaa käytettiin kilpailuihin vielä 400-luvulla. Viimeisimmät maininnat gladiaattoriotteluista ovat vuodelta 435. Eläinten metsästysnäytökset jatkuivat ainakin vuoteen 525 asti.[4]
muokkaa Keskiaika
Keskiajalla Colosseumin käyttö näki radikaaleja muutoksia. 500-luvun loppuun mennessä pieni kirkko oli rakennettu amfiteatterin sisälle, vaikka itse teatterilla ei ollut mitään uskonnollista merkitystä. Areena muutettiin hautausmaaksi. Lukuisat holvit ja syvennökset katsomoiden alla muutettiin asunnoiksi ja työpajoiksi ja niitä käytettiin historiallisten lähteiden mukaan vielä 1100-luvulla. Vuoden 1200 paikkeilla Frangipanien suku otti Colosseumin haltuunsa ja linnoitti sen.
Colosseum vaurioitui pahasti vuonna 1349, kun amfiteatterin eteläosan ulkoseinämä romahti maanjäristyksessä. Suuri osa romahtaneen osan kivistä käytettiin Rooman muiden rakennuksien, palatsien ja kirkkojen rakentamiseen. Tämän jälkeen uskonnollinen ryhmä muutti Colosseumin pohjoiseen kolmannekseen ja pysyi siellä aina 1800-luvulle asti. Amfiteatterin sisäosista ryövättiin laajalti kiveä käytettäväksi muihin rakennuksiin. Areenan marmoria poltettiin kalkiksi. Pronssiset kiinnikkeet, jotka pitivät kiviä yhdessä, hakattiin irti. Kiinnikkeiden irrotuksesta syntyneitä koloja on nähtävillä runsaasti eripuolilla amfiteatteria.
muokkaa Nykyaika
1700- ja 1800-lukujen aikana kirkko etsi uusia keinoja hyödyntää käyttämättömiä Colosseumin raunioita. Paavi Sixtus V suunnitteli raunioiden muuttamista suureksi villatehtaaksi, jossa Rooman ilotytöt voisivat työskennellä. Tämä suunnitelma kuitenkin kaatui Sixtus V:n kuoltua. Vuonna 1671 kaardinaali Altieri käytti Colosseumia härkätaisteluihin, mutta ne lopetettiin varsin nopeasti julkisen vastustuksen takia.
Colosseum on nykyään yksi Rooman tunnetuimmista nähtävyyksistä. Areenan roomalaisaikaista kantta ei ole säilynyt, minkä vuoksi roomalaisaikaisten rakenteiden alapuoliset eläinhäkit ja käytävät ovat nykyään nähtävissä.
muokkaa Aiheesta muualla
muokkaa Kirjallisuutta
- Keith Hopkins & Mary Beard: The Colosseum. Harvard University Press, 2005. ISBN 0-674-01895-8.
muokkaa Lähteet
- ↑ Rome Art Lover: What Lord Byron said, haettu 20.10.2008 "While stands the Coliseum, Rome shall stand; When falls the Coliseum, Rome shall fall; And when Rome falls -- the World."
- ↑ 2,0 2,1 Roth, Leland M.: Understanding Architecture: Its Elements, History and Meaning. Boulder, CO: Westview Press, 1993. ISBN 0-06-430158-3.
- ↑ Engineering an Empire. Osa 1: Rooma. (tv-sarja) The History Channel. Viitattu 20.10.2007.
- ↑ 4,0 4,1 Claridge, Amanda: Rome: An Oxford Archaeological Guide, s. 276–282. Oxford, UK: Oxford University Press, 1998. ISBN 0-19-288003-9.
- ↑ Cass. Dio lxxviii.25