Bingo on onneen perustuva peli, jossa arvotaan numeroita 1-75 tai 1-90 numeron väliltä. Lapuilla pelattaessa kullakin pelaajalla on pelattavanaan lappu, jossa yleisimmin on 3 kappaletta 5 x 5 numeron ruudukkoja, ja arvottujen numeroiden toivotaan muodostavan omalla ruudukolla vaaka- tai vinorivejä. Bingoa voidaan pelata myös automaattitaulussa, joita on lähes jokaisessa Suomen bingohallissa. Bingoa pelataan yleensä rahapelinä, vaikkakaan Suomessa bingovoittoja ei saa lain mukaan jakaa rahana vaan voitot on oltava tavarapalkintoja. Todellisuudessa lakia toteutetaan jakamalla voitoksi ostokortteja, jotka käyvät joko tiettyihin liikkeisiin bingopaikkakunnalla tai johonkin valtakunnalliseen ketjuun (kuten S-ryhmän myymälät), jolloin pelaaja saa voitoillaan periaatteessa tavaraa eikä rahaa.
Bingo on saapunut Suomeen 60-luvulla ja ajoittain se on ollut hyvinkin suosittu rahapeli. Tällä vuosituhannella bingohallien määrä on vähentynyt, mutta vanhempi väki pelaa peliä edelleen aktiivisesti lähes jokaisella suuremmalla paikkakunnalla ympäri Suomen. Nykyään bingopelit pyörivät bingohalleissa suurimmilta osin koneistetusti, eli numeroiden arvonta ja kuulutus tapahtuu tietokoneohjelmalla ja pelaaminen automaattitauluilla, jotka ilmoittavat bingot automaattisesti.
Erityyppisiä bingoja löytyy myös seurapeliversioina, kuten lapsille tarkoitetut yksinkertaiset seurapelibingot, myös sellaisia, joissa numerot on korvattu esimerkiksi eläinhahmoilla.
Nettibingon myötä bingopeli on nousemassa uuteen kukoistukseen ja se onkin erittäin suosittua mm. Ruotsissa ja Norjassa. Nettibingo on rantautumassa myös Suomeen ja pelin tulevaisuus näyttää valoisalta myös meillä. Netissä pelattavasta bingosta on olemassa yksin pelattavia sekä monen pelaajan versioita. Moninpeleille on ominaista vahva yhteisöllisyys, jolloin bingon parissa tutustuneet henkilöt luovat omia bingopiirejään järjestäen mm. yhteisiä nettibingoiltamia.
