Attika on roomalaisessa ja klassisessa arkkitehtuurissa rakennuksen osa, joka sijaitsee palkiston ja korniisin yläpuolella muodostaen matalan lisäkerroksen tai tasaisen seinäpinnan aivan katon alapuolelle. Termin ottivat käyttöön ensimmäisenä renessanssin arkkitehdit [1]. Attika voi olla aivan paljas, mutta varsinkin riemukaarissa attikakerros on yleensä koristeltu veistoksilla tai piirtokirjoituksilla.
muokkaa Lähteet
- ↑ * (Toimittanut) J. C. Palmes: Sir Banister Fletcher's "A History of Architecture" (sivu 1312), 18. painos. Athlone Press, 1975. ISBN 0-485-55001-6.
