Wikipedia

Atomismi on filosofinen oppi, jonka mukaan kaikki aine koostuu jakamattomista osista.

Fysiikassa ja filosofiassa atomismi eli atomioppi on käsitys, jonka mukaan kaikki olemassa oleva koostuu atomeista. Laajassa mielessä atomistinen on jokainen teoria, joka väittää kokonaisuuden rakentuvan ja selittyvän yksinomaan muuttumattomista perusosasista.

muokkaa Antiikin atomistit

Demokritos.

Atomistit oli esisokraattisten filosofien ryhmä antiikin Kreikassa. Atomiopin isänä pidetään Leukipposta. Tunnetuin atomisti oli tämän oppilas Demokritos, joka kehitti ensimmäisenä teorian atomeista, jakamattomista perusyksiköistä. Atomismin omaksuivat myös Epikuros ja epikurolaiset.

Klassinen fysiikka ja kemia omaksuivat 1800-luvun loppupuolella atomiopin ja 1900-luvun alussa moderni fysiikka loi atomiteorian, kunnes myös itse atomi löydettiin ja hajotettiin alkeishiukkasiksi.

Atomin pirstominen osiin, mitä kansankielellä kutsuttiin "aineeksi joka katosi", sai aikaan sen, että monet hylkäsivät aineellisen todellisuuskäsityksen. Vielä useammat eivät enää halunneet keskustella ontologiasta eli siitä, mistä todellisuus koostuu. Nykyisen aineellisen todellisuuskäsityksen mukaan todellisuus koostuu alkeishiukkasista ja niiden liikkeestä.

muokkaa Kirjallisuutta

• Furley, David J.: Two Studies in the Greek Atomists: Study I, Indivisible Magnitudes; Study II, Aristotle and Epicurus on Voluntary Action. Princeton University Press, 1967.

muokkaa Aiheesta muualla

• Berryman, Sylvia: Ancient Atomism The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)
• Chalmers, Alan: Atomism from the 17th to the 20th Century The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)

Tämä filosofiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.