Wikipedia

Jugendtyylille on ominaista rytmikkäästi aaltoileva ja epäsymmetrinen muotokieli. Jugendrakennuksen julkisivu Riiassa, Latviassa.

Art nouveau (ransk. art nouveau=uusi taide) eli Jugend (saks. Jugend=nuoruus) eli jugendtyyli on taiteen tyylisuuntaus, joka vallitsi Euroopassa 1880-luvulta ensimmäisen maailmansodan alkuun. Sille oli tyypillistä eri taiteenalojen välisten rajojen hävittäminen tuomalla koko ihmisen elinympäristön taiteilijan ulottuville. Erityisesti art nouveau vaikutti arkkitehtuurissa ja taideteollisessa muotoilussa. Art nouveau on näkyvästi esillä monissa Euroopan kaupungeissa, kuten Budapestin arkkitehtuurissa.

Tyylisuuntaa on kutsuttu eri nimillä eri puolilla Eurooppaa eri aikoina. Anglosaksisissa ja ranskankielisissä maissa se tunnetaan art nouveauna ’uusi taide’, Italiassa sen nimitys on Stile Liberty ja Kataloniassa modernisme. Itävallassa, Unkarissa ja Tšekissä sitä kutsutaan sesessionismiksi. Aikaisemmin Suomessa painotettiin Jugend-sanaa, koska arkkitehtuuri- ja muotoiluyhteytemme suuntautuivat paljolti Saksaan, mutta nykyisin käytetään tavallisesti art nouveau'ta tai molempia sanoja yhdessä. ^{[1] [2]} Tässä artikkelissa käytetään asiayhteydestä riippuen molempia sanoja.

Taideteollisuuden uudistusliike Arts and Craftsia pidetään usein jugendtyylin anglosaksisena rinnakkaiskäsitteenä. Jugend oli kertaustyylien seuraaja ja edelsi 1900-luvun modernismia. Jotkut tutkijat lukevat jugendtyylin kuuluvan varhaiseen modernismiin sen ensimmäisenä suuntauksena.

muokkaa Aaltoileva epäsymmetria

Vladimir Sukhov, Vesitorni, 1896 Nižni Novgorod. Maailman ensimmäinen hyperboli rakenne.

Tyylille on ominaista rytmikkäästi aaltoileva ja epäsymmetrinen muotokieli sekä luonnonläheiset aiheet. Hyperbolien ja parabolien muotoiset kuviot olivat suosittuja. Tyylissä rytmittelevät yhtäältä jyrkän geometriset muodot ja toisaalta spiraalimaiset piiskaniskut. Aiheet kasvavat usein kasvimaisiksi muodoiksi, ja töiden viimeistely voi olla tarkoituksellisen keskeneräistä.

Art nouveauhun vaikutti paljon Eurooppaan 1860-luvulta lähtien tuodut japanilaiset puupiirrokset, joiden kuvaustapaa käytettiin erityisesti julisteissa. Arkeologisten kaivauksien seurauksena yhä paremmin tunnettu kelttiläinen taide vaikutti myös osaltaan jugendiin.

muokkaa Historiaa

muokkaa Vastalause kertaustyyleille

Art nouveau syntyi vastustamaan sekä vanhoja tyylisuuntauksia kierrättäneitä kertaustyylejä ja 1800-luvulla syntynyttä elementtirakentamista, esimerkiksi Lontoon Crystal Palacea keksimällä oman, uuden ja yhtenäisen muotokielen. Sen alkulähteen voi jäljittää englantilaisen runoilija-taidemaalarin William Blaken (1757–1827) maalauksiin, joissa esiintyy jugendille tyypillinen muotokieli. 1800-luvun puolivälissä prerafaeliitit, ryhmä englantilaisia romantiikan aikakauden taiteilijoita innostui Blaken töistä ja välitti vaikutteet jugendaikakauden maalaustaiteeseen.

Merkittävä vaikutus tyylisuunnan kehitykselle oli vuonna 1886 perustetulla Arts and Crafts -liikkeellä, joka vastusti periaatteesta teollisesti tuotettuja esineitä ja suosi sen sijaan keskiaikaisia, korkeatasoisia käsityöperinteitä. Ison-Britannian ulkopuolella Arts and Crafts -liike vaikutti paljon saksankielisissä maissa ja Yhdysvalloissa. Liikkeen tunnetuimpia edustajia olivat William Morris, Walter Crane (1845–1915), Arthur Mackmurdo (1851–1942) ja Charles Robert Ashbee (1863–1942).

Jugendin ensimmäisiä tyylipuhtaita edustajia oli Arthur Mackmurdon suunnittelema tuoli vuodelta 1881, jonka selkänojan epäsymmetriset linjat olivat poikkeukselliset aiempaan nähden. Tyyliä alkoivat levittää useat englantilaiset aikakauslehdet, kuten The Yellow Book (1894–1895), The Savoy (1896–1898) ja The Studio (1893–). Isosta-Britanniasta jugend rantautui Belgiaan, jonne syntyneistä rakennuksista ensimmäinen merkittävä oli Victor Hortan (1861–1947) suunnittelema Hôtel Tassel (Tasselin talo). Toinen tunnettu belgialainen jugendkauden taiteilija oli Henry van de Velde (1863–1957), joka sai mainetta muun muassa abstrakteilla kasviornamentiikkatöillään.

Ranskassa art nouveaun keskuksiksi kehittyivät Pariisi ja Nancy. Hector Guimard (1867–1942) suunnitteli muun muassa asuinrakennuksia ja Pariisin metroasemien sisäänkäyntejä. Henri de Toulouse-Lautrec (1864–1901) tuli tunnetuksi julisteiden suunnittelijana. Niin sanottu Nancyn ryhmä muodostui 1890-luvulla Emile Gallén (1846–1904) ympärille ja suunnitteli huonekaluja sekä taideteollisia esineitä. Gallé uudisti lasitaidetta värikkäillä kuvioilla, jotka tehtiin kaivertamalla lasin erivärisistä kerroksista tai liimaamalla lasin pintaan koristeita.

muokkaa Belgiasta Suomeen

Belgialais-englantilainen taidemaalari, graafikko ja keraamikko Alfred William Finch (1854–1930), oli nuoruudessaan mukana perustamassa Brysseliin kokeilevien taiteilijoiden ryhmää. Hän toi Suomeen taideteollisuuden uusia virtauksia ja muutettuaan maahan vaikutti myös tyylisuuntauksen kehitykseen.

Jugendtyyli vaikutti Suomessa erityisesti arkkitehtuurissa vuosina 1895–1915. Silloin suunniteltiin muun muassa Helsingin keskustaan lukuisia jugendtyylisiä rakennuksia kuten Eliel Saarisen suunnittelema Helsingin rautatieasema. Suomalainen jugend yhdisteli kansallisromanttisia piirteitä kansainväliseen tyylisuuntaukseen. Saarisen lisäksi muita tunnettuja jugend-kauden arkkitehteja Suomessa olivat muun muassa Selim A. Lindqvist, Lars Sonck ja Onni Tarjanne. Suuntauksen merkittävä keskus Suomessa oli Tampere.

muokkaa Saksa ja Katalonia

Saksassa jugendin omaksuivat aikakauslehdet Pan (1895–1900) ja Die Jugend (1896–1940), joista koko suuntaus sai maassa nimensä jälkimmäisen mukaan. Münchenista tuli suuntauksen keskus, ja siellä vaikuttivat muun muassa kuvanveistäjä ja luonnontutkija Hermann Obrist (1863–1927), valokuvausateljee Elviran julkisivun uudistuksen suunnitellut August Endell (1871–1925), sisustusarkkitehtuuriin keskittyneet Bernhard Pankok (1872–1943) ja Richard Riemerschmid (1868–1957) sekä Die Jugendin koristelusta vastannut Otto Eckmann (1865–1902). Kataloniassa suuntausta kutsuttiin nimellä modernisme ja sen pääkaupungissa Barcelonassa tyylin huomattavin edustaja oli arkkitehti Antoni Gaudí.

Jugendtyyliä seurannut ja sitä myös muistuttava, mutta modernistisempi Art Deco -tyyli oli hyvin suosittu 1920- ja 30-luvuilla.

muokkaa Muita tyylin kuuluisia taiteilijoita

• huonekalusuunnittelija ja arkkitehti Charles Rennie Mackintosh
• julistetaiteilija ja taidemaalari Alphonse Mucha
• valaisimistaan tunnettu Louis Comfort Tiffany
• taidemaalari Gustav Klimt
• arkkitehti Bertel Strömmer (Tuulensuun kiinteistö Tampereella, niin sanottu Kinopalatsi)

muokkaa Art nouveau galleria

Riian jugendrakennus.	Jugendtyylinen kahvikannu.	Charles Rennie Mackintosh, Luonnos neiti Cranstonin teehuoneen seinäksi, Glasgow, Englanti.	Charles Rennie Mackintosh, Queen's Crossin kirkko, Glasgow.
Hackesche Höfe, Berliini.	Jugendjulkisivu Münchenissä.	Antonio Gaudi, Casa Milan katto, Barcelona, Espanja.	Antonio Gaudi, Sagrada Familia, yksityiskohta, Barcelona.
Louis Welden Hawkins, Viuhka kultaisella taustalla, 1905.	Gustav Klimt, Danae, 1907-1908.	Lars Sonck, Tampereen tuomiokirkko 1907 ja Hugo Simbergin freskot.	Eliel Saarinen, Rautatieasema, Helsinki, Suomi.

muokkaa Viitteet

muokkaa Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta jugend.

• Réseau Art Nouveau Network (englanniksi)(ranskaksi) (katalaaniksi) (slovakiksi) (saksaksi) (italiaksi) (norjaksi)
• L'Art Nouveau (ranskaksi) (englanniksi) (saksaksi) (espanjaksi)
• Mark Golding, The Vienna Secession Home The Arts and Crafts Home (englanniksi) (venäjäksi) (hollanniksi) (japaniksi)
• Polish Art Nouveau, Poland in Your Pocket (englanniksi)
• Unkarilaisia Csetnekin pitsejä

muokkaa Katso myös

• Modernismi
• Arts and Crafts
• Art Deco
• Kansallisromantiikka