Aikajäjestelmä on mikä tahansa ajan mittaamiseksi sovittu järjestelmä. Aikajärjestelmiä käytetään tapahtumien sijoittamiseksi aika-avaruuden ajallisella ulottuvuudella. Tätä sijoittamista kutsutaan ajanlaskuksi eli kronologiaksi. Kaikki aikajärjestelmät muodostuvat sovitusta kiintopisteestä, jonka suhteen aikaa lasketaan ja erilaisista sovituista aikaväleistä. Tavallisimmat aikavälit kaikissa järjestelmissä ovat olleet ja ovat edelleen Maan vuorokausi ja vuosi. Ajanlaskun aloituksen ja muiden aikavälien määrittelyt vaihtelevat järjestelmittäin.

Sisällysluettelo

muokkaa Käytössä olevat aikajärjestelmät

Koska maapallo ei pyöri tasaisesti, tähtitieteellisen vuorokauden pituus ei ole välttämättä tasasekunteja. Tätä varten on kehitetty erilaisia aikajärjestelmiä, jotka käsittelevät tämän ongelman eri tavalla.

muokkaa UT0

(yleisaika, Universal Time) Määritellään observatorioissa tähtien näennäisen liikkeen tai galaksin ulkopuolisten radioaaltolähteiden perusteella sekä maata kiertävistä satelliiteista. Näin syntyy paikallinen virhe maapallon maantieteellisten ja todellisten napojen välisestä erosta, joten UT0-aika ei ole tarkasti ottaen "universaali". (Ks. myös tähtiaika)

muokkaa UT1

UT1-aikajärjestelmässä korjataan UT0:n virhe. UT1 on sama joka puolella maapalloa. Se kertoo maapallon kiertokulman tiettyyn vakiovertauspisteeseen. Koska maan kiertoliike ei ole vakio, myös UT1-ajassa on epätarkkuutta, joka on korkeintaan +/- 3 millisekunnin virhe päivässä.

muokkaa TAI

(kansainvälinen atomiaika, Temps Atomique International) Aikajärjestelmä, joka mitataan atomikelloilla. Perustana on nykyinen, cesiumatomin spektriin perustuva sekunnin määritelmä. Aikaa koordinoi BIPM-organisaatio (Bureau International des Poids et Mesures) Ranskassa.

muokkaa UTC

(koordinoitu yleisaika, Coordinated Universal Time) Normaalisti käytettävä aika, joka seuraa kansainvälistä atomiaikaa, mutta kun ero Greenwichin keskiaurinkoaikaan nousee yli 0,9:ksi sekunniksi, aikaa siirretään tasan yhden sekunnin eteenpäin (tai taaksepäin, mutta näin ei ole vielä tarvinnut tehdä) eli aikaan lisätään karkaussekunti. Tämä tehdään korkeintaan kerran vuodessa, joko vuoden vaihteessa tai keskikesällä. Tarkat tietokoneohjelmat joutuvat varautumaan siihen, että päivässä voi olla 86 401 sekuntia. Karkaussekunteja koordinoi IERS-organisaatio (International Earth Rotation and Reference Systems Service) Ranskassa.

Vuonna 2004 TAI-ajan ja UTC-ajan ero oli 32 sekuntia. Vuodenvaihteessa 2004–2005 UT1-ajan ja UTC-ajan ero (UT1-UTC) oli -0,50 sekuntia eikä karkaussekuntia tarvittu. Vuodenvaihteessa 2005–2006 UTC-aikaan lisättiin karkaussekunti. Seuraava karkaussekunti lisätään vuodenvaihteessa 2008–2009.[1]

muokkaa GMT

(Greenwichin aika, Greenwich Mean Time) Aiemmin käytetty aikajärjestelmä, joka on Greenwichin observatorion kohdalla oleva keskiaurinkoaika ja käytännössä sama kuin UTC. (Keskimäärin aurinko ohittaa observatorion meridiaanin kello 12.00 GMT). Aurinkoajan (todellinen aurinko) ja keskiaurinkoajan ero voi olla jopa 16 minuuttia johtuen maapallon vuotuisesta liikkeestä auringon ympäri.

muokkaa Aikavyöhykkeet

Nykyisin aikavyöhykkeet pitäisi esittää suhteessa UTC-aikaan.[2] Esimerkiksi Suomessa virallinen aika on kaksi tuntia, paitsi kesäajan voimassaollessa kolme tuntia, UTC:n edellä. Aikavyöhykkeiden väli on keskimäärin 15 pituusastetta, tarkoista pituuspiireistä poiketaan valtioiden rajojen tai muiden vastaavien talous- tai käytännön elämää helpottavien syiden vuoksi. Lentoliikenteessä ja merillä käytetään pitkien etäisyyksien ja mahdollisten väärinkäsitysten välttämiseksi UTC tai GMT aikaa.

muokkaa Lähteet

  1. ↑ ftp://hpiers.obspm.fr/iers/bul/bulc/bulletinc.dat
  2. ↑ http://almanakka.helsinki.fi/aikakirja/Aikakirja1.10-19.pdf Aikakirja 2007

muokkaa Katso myös

muokkaa Aiheesta muualla