Itä-Timorin itsenäisyys palautui toukokuussa
Eurot tulivat käyttöön uudenvuodenpäivänä
Irakin sota.
muokkaa Tapahtumia
muokkaa tammikuu
- 1. tammikuuta – Euro otettiin käyttöön käteisvaluuttana 12:ssa Euroopan unionin maassa, myös Suomessa.
- 5. tammikuuta – Charles Bishop, 15-vuotias lennonopiskelija, törmäsi koneellaan Tampassa Floridassa rakennukseen, mikä herätti pelkoa uusista terrori-iskuista.
- 9. tammikuuta – Yhdysvaltain oikeusministeriö ilmoitti, että se aloittaa rikostutkinnan Enronin konkurssista.
- 10. tammikuuta – Enrique Bolaños aloitti viisivuotisen kautensa Nicaraguan presidenttinä.
- 11. tammikuuta – Yhdysvaltain Guantanamo Bayn vankileirille Kuubassa tuotiin ensimmäiset vangit.
- 16. tammikuuta – YK:n turvallisuusneuvosto päätti asettaa asevientikiellon ja jäädyttää kaikki Osama bin Ladenin, Al-Qaidan ja Talibanin varat.
- 17. tammikuuta – Dingo hajosi jäsenten välisten riitojen vuoksi.
- 17. tammikuuta – Nyiragongo-vuoren purkaus Kongon demokraattisessa tasavallassa pakotti 400 000 ihmisen evakuointiin.
- 22. tammikuuta – AOL Time Warner nosti kanteen Microsoftia vastaan, syyttäen tätä monopoliasemansa väärinkäytöstä ja oman Internet-selaimensa tukemisesta.
- 22. tammikuuta – K-Martista tuli Yhdysvaltain historian suurin konkurssisuojaa hakenut yhtiö.
- 27. tammikuuta – Räjähdykset asevarastolla Lagosissa Nigeriassa surmasivat tuhat ihmistä.
muokkaa helmikuu
- 1. helmikuuta – Pankinjohtaja Raimo Tammilehto nimitettiin maa- ja metsätalousministeriksi Kalevi Hemilän tilalle. Suomen pitkäaikaisimmaksi maa- ja metsätalousministeriksi noussut Hemilä siirtyi Elintarviketeollisuusliiton palvelukseen.
- 4. helmikuuta – Liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen siirtyi Yleisradion suomenkielisen TV-toiminnan johtajaksi ja hänen seuraajakseen tuli Kimmo Sasi. Uutena kansanedustajana aloitti Anne Holmlund.
- 8.–24. helmikuuta – 2002 talviolympialaiset Salt Lake Cityssa Utahissa.
- 12. helmikuuta – Entisen Jugoslavian presidentti Slobodan Miloševićin oikeudenkäynti alkoi YK:n sotarikostuomioistuimessa Haagissa.
- 13. helmikuuta – Sahti sai EU:n nimisuojan elintarvikkeena. Vastaavan suojan oli jo tätä ennen saanut puikulaperuna.
- 19. helmikuuta – NASA:n Mars Odyssey -luotain alkoi kartoittaa Mars-planeettaa.
- 20. helmikuuta – Reqa Al-Gharbiyassa Egyptissä tulipalo junassa surmasi 370 ihmistä.
- 20. helmikuuta – Maailmalla koettiin palindromipäivän palindromihetki kello 20.02. Viimeksi kyseinen ilmiö tapahtui 11. marraskuuta 1111 kello 11.11
- 27. helmikuuta – 59 hindu-pyhiinvaeltajaa kuoli Intiassa muslimijengin poltettua junan Godhrassa. Tapausta seuranneissa levottomuuksissa kuoli muun muassa Ahmedabadissa satoja ihmisiä.
- 27. helmikuuta – Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Töölönlahden kaavamuutoksen, joka mahdollisti kiisteltyjen VR:n makasiinien purkamisen suunnitellun musiikkitalon tieltä.
- 28. helmikuuta – Suomen markka oli viimeistä päivää käypää rahaa.
muokkaa maaliskuu
- 1.–19. maaliskuuta – USA:n operaatio Anaconda taliban-taistelijoita vastaan alkoi itäisessä Afganistanissa. USA ilmoitti surmanneensa 500 talibania ja menettäneensä 11 omaa miestä.
- 1. maaliskuuta – Avaruussukkula Columbia lähti lennolle tarkoituksenaan huoltaa Hubble-avaruusteleskooppia.
- 3. maaliskuuta – Sveitsiläiset hyväksyivät kansanäänestyksessä maansa liittymisen YK:n jäseneksi. Jäsenyyttä kannatti lähes 55 prosenttia äänestäneistä.
- 5. maaliskuuta – Savossa syntyi kaksipäinen vasikka.
- 18. maaliskuuta – Suomen maantieteellinen keskipiste siirrettiin Piippolan Leskelästä Kärsämäen Rannankylälle. Keskipisteen muuttuminen johtui vuonna 1995 toteutuneesta Suomen aluevesien laajentamisesta.
- 23. maaliskuuta – Koulut avattiin jälleen Afganistanissa ja tytöt pääsivät opiskelemaan ensimmäistä kertaa kuuteen vuoteen. Myös naisopettajat saivat palata työhönsä.
- 25. maaliskuuta – 6,1 richterin maanjäristys Hindu kush -vuoristossa Afganistanissa surmasi tuhat ihmistä.
- 26. maaliskuuta – Ruotsalainen Telia ja suomalainen Sonera ilmoittivat yhdistyvänsä Telia-Soneraksi.
muokkaa huhtikuu
- 2. huhtikuuta – Israelin joukot saartoivat palestiinalaistaistelijat Syntymäkirkkoon Betlehemissa ja 38-päiväinen saarto alkoi.
- 12. huhtikuuta – Sotilasvallankaappaus Venezuelassa. Hugo Chávez vangittiin sotilastukikohtaan ja Pedro Carmona nimitettiin maan presidentiksi. Hän julisti vuoden 1999 perustuslain mitättömäksi.
- 13. huhtikuuta – Hugo Chávez palasi valtaan armeijan uskollisten joukkojen tuella ja kansannousun jälkeen.
- 17. huhtikuuta – Neljä kanadalaista sotilasta kuoli Afganistanissa USA:n F-16-hävittäjien tulitukseen.
- 18. huhtikuuta – Uusi hyönteisten suku, Mantophasmatodea, löydettiin.
- 21. huhtikuuta – Ranskassa järjestettiin presidentinvaalien ensimmäinen kierros. Pääministeri Lionel Jospin putosi jatkosta ja toiselle kierrokselle selvisivät istuva presidentti Jacques Chirac ja äärioikeistolainen Jean-Marie Le Pen. Le Penin menestys aiheutti järkytyksen myös muissa Euroopan maissa. Ranskan vasemmistopuolueet vetosivat äänestäjiin, jotta nämä eivät tukisi Le Peniä vaalien toisella kierroksella.
- 30. huhtikuuta – Kansanäänestys kannatti sotilasvallan jatkamista Pakistanissa.
- 30. huhtikuuta – Maailman ensimmäinen ydinvoimala sammutettiin Obninskissa 48 vuoden miltei yhtäjaksoisen käytön jälkeen.
muokkaa toukokuu
- 6. toukokuuta – Istuva presidentti Jacques Chirac voitti Jean-Marie Le Penin Ranskan presidentinvaalien toisella kierroksella. Monien ranskalaisten tulkittiin antaneen äänensä pikemminkin Le Peniä vastaan kuin Chiracin puolesta.
- 9. toukokuuta – Syntymäkirkon piiritys päättyi Israelin suostuttua karkottamaan 13 epäiltyä.
- 9. toukokuuta – Kauko-ohjattu pommi räjähti paraatin aikana Kaspijskissa Venäjällä surmaten 43 ihmistä ja haavoittaen 130.
- 12. toukokuuta – Entinen Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carter saapui viisipäiväisellä vierailulle Kuubaan. Hän oli ensimmäinen maassa vieraillut Yhdysvaltain presidentti sitten vuoden 1959 Kuuban vallankumouksen.
- 20. toukokuuta – Itä-Timorin itsenäisyys palasi voimaan.
- 23. toukokuuta – Euroviisut järjestettiin ensi kertaa Virossa. Kilpailun voitti Latvian Maria N kappaleella I Wanna.
- 24. toukokuuta – Eduskunta antoi Teollisuuden Voima Oy:lle luvan viidennen ydinvoimalan rakentamiseksi.
- 26. toukokuuta – Mars Odyssey -luotain löysi vettä Marsista.
- 26. toukokuuta – Aki Kaurismäen elokuva Mies vailla menneisyyttä voitti toisen palkinnon Cannesin elokuvajuhlilla. Elokuvan naispääosan esittäjä Kati Outinen sai parhaan naisnäyttelijän palkinnon.
- 30. toukokuuta – Kulttuuriministeri Suvi Lindén erosi hänen oululaiselle golfkeskukselle myöntämän avustuksen synnyttämän kohun vuoksi. Oikeuskansleri Paavo Nikula antoi Lindénille asian johdosta huomautuksen 13. kesäkuuta.
- 31. toukokuuta–30. kesäkuuta – 17. jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut pidettiin Japanissa ja Etelä-Koreassa.
- 31. toukokuuta – Ympäristöministeri Satu Hassi erosi hallituksesta eduskunnan myönteisen ydinvoimapäätöksen vuoksi. Uudeksi ympäristöministeriksi nimitettiin kansanedustaja Jouni Backman. Hallituksen poliittisen tasapainon säilyttämiseksi myös maa- ja metsätalousministeri Raimo Tammilehto joutui jättämään paikkansa ja hänen tilalleen tuli kansanedustaja Jari Koskinen.
muokkaa kesäkuu
- 1. kesäkuuta – Tukholmassa alkoivat kaupungin 750-vuotisjuhlat.
- 3. kesäkuuta – Kuningatar Elisabet II juhli 50:nnettä vallassaolovuottaan Lontoossa.
- 4. kesäkuuta – Neptunuksen takainen kohde 50000 Quaoar löydettiin.
- 5. kesäkuuta – Mozilla 1.0 -selain julkaistiin.
- 5. kesäkuuta – Kansanedustaja Kaarina Dromberg aloitti uutena kulttuuriministerinä.
- 14. kesäkuuta – 20 ihmistä kuoli ja 50 loukkaantui autopommin räjähdettyä USA:n lähetystön edessä Karachiissa Pakistanissa.
- 15. kesäkuuta – Saksalainen industrial metal -yhtye Rammstein esiintyi Seinäjoen Provinssirockissa.
- 16. kesäkuuta – Israel aloitti osittain sähköistetyn turva-aidan rakentamisen Jordan-joen länsirannalla.
- 18. kesäkuuta – Paikallisten asukkaiden sytyttämä metsäpalo poltti 1,9 km² Arizonassa lähellä Mogollon-vajoamaa.
- 26. kesäkuuta – Nimimerkki Pekka Peloton julkaisi Internetissä kirjoituksen Minne hävisivät Soneran rahat?. Kirjoituksessa arvosteltiin rajusti Soneran entistä toimitusjohtajaa Kaj-Erik Relanderia ja kesällä 2000 tehtyjä umts-kauppoja, jotka kirjoittaja sanoi Suomen hallituksen hyväksyneen.
muokkaa heinäkuu
- 5. heinäkuuta – Irak hylkäsi jälleen YK:n asetarkastusehdotukset.
- 5. heinäkuuta – Rajuilma "Unto" riehui Itä-Suomessa.
- 11. heinäkuuta – Marokko valtasi Espanjalle kuuluvan, vain 200 metriä Marokon rannikosta sijaitsevan asumattoman Perejili-nimisen saaren, jonka pinta-ala on 13 hehtaaria. Maiden välit kiristyivät sodan partaalle.
- 13. heinäkuuta–5. syyskuuta – Salamaniskusta alkanut maastopalo poltti Oregonissa ja Etelä-Kaliforniassa 2 km².
- 14. heinäkuuta – Jacques Chirac vältti murhayrityksen Bastiljin valtauksen muistopäivän juhlinnassa vahingoittumattomana.
- 16. heinäkuuta – Helsingin ydinkeskustassa tehtiin Kampin autopommina tunnettu, yleistä vaaraa aiheuttanut pommimurha.
- 18. heinäkuuta – Työläisperheestä kotoisin oleva professori ja maan ydinohjelman isä Abdul Kalam valittiin 90 % äänivyöryllä Intian presidentiksi.
- 21. heinäkuuta – Telealan jätti WorldCom jätti konkurssisuoja-anomuksensa Yhdysvalloissa suurimpana yhtiönä tähän mennessä.
- 22. heinäkuuta – Marokko ja Espanja sopivat Yhdysvaltain ulkoministerin Colin Powellin välityksellä poistavansa joukkonsa kiistellyltä saarelta ja sen lähivesiltä. Saari jäi Espanjan hallintaan.
- 27. heinäkuuta – Suhoi Su-27 -hävittäjä putosi Ukrainassa ilmailunäytöksessä yleisön joukkoon, 78 ihmistä sai surmansa ja sata loukkaantui.
muokkaa elokuu
- 1. elokuuta – Ahvenanmaalla juhlittiin maakunnan 80-vuotista itsehallintoa. Mielipidetiedustelujen mukaan ahvenanmaalaiset olivat hyvin tyytyväisiä itsehallintoon ja torjuivat Ruotsissa heränneen ajatuksen maakunnan liittämisestä Ruotsiin.
- 2. elokuuta – Irak kutsui Hans Blixin neuvottelemaan aseriisuntakysymyksistä. YK:n pääsihteeri hylkäsi Irakin esityksen ja vaati asetarkastuksen jatkamista YK:n päätöslauselmien mukaan.
- 6. elokuuta – Markiisi de la Fayettesta (1757–1834) tuli Yhdysvaltain kunniakansalainen.
- 13. elokuuta – Yhdeksänvuotias koulutyttö sai surmansa suojatiellä Helsingin Munkkiniemessä autoilijan ajettua hänen päälleen. Mies ajoi päin punaista valoa tytön ylittäessä katua vihreän valon turvin. Tapahtuma herätti kiihkeän keskustelun liikennekurin höltymisestä ja johti syyskuun alussa Pysähdy ajoissa -tarrakampanjaan.
- 19. elokuuta – Venäläinen sotilashelikopteri syöksyi maahan Tshetsheniassa, jolloin 119 sotilasta kuoli. Tšetšeenisissit olivat ampuneet helikopteria raketinheittimellä.
- 19. elokuuta – Maailman etsityimpiin terroristeihin kuuluneen Abu Nidalin kerrottiin tehneen itsemurhan Irakin pääkaupungissa Bagdadissa.
- 28. elokuuta – Transparency International -järjestö totesi Suomen maailman vähiten korruptoituneeksi maaksi julkisen sektorin korruptoituneisuutta käsitelleessä tutkimuksessaan. Toisessa ääripäässä oli Bangladesh.
muokkaa syyskuu
- 5. syyskuuta – Autopommi tappoi 30 ihmistä Afganistanissa ja presidentti Hamid Karzain murhayritys epäonnistui.
- 6. syyskuuta – Suomenkielinen Wikipedia perustettiin (ensimmäinen etusivun versio).
- 7. syyskuuta – Maolaiset kapinalliset hyökkäsivät Nepalissa.
- 10. syyskuuta – Yleisradion TV-uutisissa paljastettiin, että Suojelupoliisi epäili professori Alpo Rusin syyllistyneen törkeään vakoiluun vuosina 1969–1977 silloisen Itä-Saksan hyväksi. Professori Olli Rehn asettui julkisesti tukemaan Rusia.
- 11. syyskuuta – Venäjän presidentti Vladimir Putin lähetti kirjeen YK:lle, jossa hän vakuutti Venäjän vetävän joukkonsa Tšetšeniasta.
- 12. syyskuuta – Yhdysvaltain presidentti George W. Bush piti puheen YK:ssa ja haastoi muut maat mukaan vastustamaan Irakin vakavaa ja kasvavaa uhkaa.
- 14. syyskuuta – Tim Montgomery juoksi uuden 100 metrin maailmanennätyksen: 9,78 sekuntia. (Aika myöhemmin hylättiin dopingin takia).
- 15. syyskuuta – Ruotsin valtiopäivävaaleissa pääministeri Göran Persson ja sosiaalidemokraattinen työväenpuolue jäivät valtaan.
- 16. syyskuuta – Sri Lankan hallitus aloitti Thaimaassa Norjan johdolla järjestetyt rauhanneuvoneuvottelut tamilisissien kanssa.
- 23. syyskuuta – Moskovan teatterikaappaus: Tšetšeenien kapinallisjoukko otti panttivangeikseen teatterin Moskovassa vaatien Venäjän joukkojen vetäytymistä Tšetšeniasta.
- 26. syyskuuta – Venäjän erikoisjoukot hyökkäsivät tšetšeenien kaappaamaan teatteriin ja päättivät panttivankidraaman, joskin 129 panttivankia kuoli.
muokkaa lokakuu
- 2. lokakuuta – Yhdysvaltain kongressin päätös salli presidentille asevoimien käytön, missä hän näkee parhaaksi ja tarpeelliseksi.
- 5. lokakuuta – Yli 50 000 sini- ja hopeakettua kuoli noin 30 turkistarhalla Pohjanmaalla. Eläinten syömässä rehussa todettiin suuria määriä botuliinimyrkkyä. Turkistarhaajille aiheutui noin 6,5 miljoonan euron vahingot.
- 7. lokakuuta – Quaoarin löytö julkistettiin.
- 11. lokakuuta – Myyrmannin räjähdys: kemian opiskelija Petri Gerdt räjäytti omatekoisen pommin Vantaalla Myyrmannin ostoskeskuksessa. Seitsemän ihmistä kuoli, mukaan lukien Gerdt itse.
- 12. lokakuuta – Kaksi pommi-iskua yökerhoissa Kutalla ja Balilla surmasivat 202 ihmistä.
- 15. lokakuuta – Irakin presidentin Saddam Husseinin ilmoitettiin saaneen 100 prosentin kannatuksen maan presidentinvaaleissa. Vaaleissa ei ollut muita ehdokkaita.
- 16. lokakuuta – Presidentti George W. Bush allekirjoitti päätöksen sodasta Irakia vastaan.
- 23. lokakuuta – Noin 40 tšetšeenisissiä hyökkäsi Dubrovka-teatteriin Moskovan keskustassa. Kaappausdraama päättyi kolme päivää myöhemmin Venäjän armeijan erikoisjoukkojen hyökkäykseen, jossa kuoli 129 ihmistä.
- 24. lokakuuta – Washingtonin tarkka-ampuja John Allen Muhammad pidätettiin hänen murhattuaan 10 ihmistä.
- 26. lokakuuta – Unilever-yhtymä ilmoitti siirtävänsä Turun Sinapin valmistuksen Ruotsiin.
- 29. lokakuuta – Pohjoismaiden neuvosto täytti 50 vuotta. Juhlaistuntoa Eduskuntatalossa johti kansanedustaja Outi Ojala. Istunnossa jaettiin myös ensimmäinen neuvoston elokuvapalkinto, jonka sai Aki Kaurismäen elokuva Mies vailla menneisyyttä.
- 31. lokakuuta – Ilmatieteen laitos kirjasi lokakuun 2002 etelärannikolla ennätyskylmäksi.
muokkaa marraskuu
- 8. marraskuuta – YK:n turvallisuusneuvosto uhkasi Irakia vakavilla seuraamuksilla, ellei se suostu aseriisuntaan. Irak suostui päätökseen 13. marraskuuta.
- 8. marraskuuta – Taidemaalari Rafael Wardin presidentti Tarja Halosesta maalaama muotokuva paljastettiin Valtioneuvoston linnassa. Halonen oli itse valinnut Wardin muotokuvansa tekijäksi.
- 13. marraskuuta – Öljytankkeri Prestige upposi Galician rannikolla ja aiheutti vakavan öljyonnettomuuden.
- 14. marraskuuta – Argentiina laiminlöi 805 miljoonan dollarin maksunsa Maailmanpankille.
- 15. marraskuuta – Hu Jintaosta tuli Kiinan kommunistisen puolueen pääsihteeri.
- 18. marraskuuta – Hans Blixin johtamat asetarkastajat saapuivat Irakiin.
- 21. marraskuuta – NATO kutsui Bulgarian, Viron, Latvian, Liettuan, Romanian, Slovakian ja Slovenian jäsenmaikseen.
- 21. marraskuuta – Hänen kuninkaallinen korkeutensa prinsessa Anne tuomittiin 500 punnan sakkoihin hänen koiransa hyökättyä lasten kimppuun Windsorin puistossa Lontoossa.
- 22. marraskuuta – Nigeriassa yli 100 ihmistä tapettiin hyökkäyksessä Miss Maailma -kilpailuja vastaan.
- 23. marraskuuta – Talousrikoksista etsintäkuulutettu liikemies Peter Fryckman pidätettiin Etelä-Afrikassa ja luovutettiin Suomeen.
- 28. marraskuuta – Mombasassa Keniassa israelilaisia turisteja majoittanut hotelli joutui hyökkäyksen kohteeksi, 18 ihmistä kuoli. Samaan aikaan Tel Aviviin matkalla ollut lentokone oli vähällä joutua ohjushyökkäyksen uhriksi Mombasan lentokentältä noustessaan.
- 28. marraskuuta – Helsinki-Vantaan lentoasemalla otettiin käyttöön uusi kolmas kiitotie, jota oli rakennettu kuusi vuotta. Uusi kiitotie on osittain Tuusulan kunnan puolella.
muokkaa joulukuu
- 4. joulukuuta – Täydellinen auringonpimennys Afrikassa ja Australiassa.
- 6. joulukuuta – Vihreiden entinen kansanedustaja Ville Komsi loukkaantui lievästi Helsingissä kurdimiehen puukotettua häntä.
- 13. joulukuuta – Euroopan unioni ilmoitti 10 uuden jäsenmaan eli Kyproksen, Latvian, Liettuan, Maltan, Puolan, Slovakian, Slovenian, Tšekin, Unkarin ja Viron liittyvän siihen 1. toukokuuta 2004.
- 13. joulukuuta – Kansanedustaja Seppo Kanerva loikkasi Kokoomuksesta Suomen Keskustaan, koska Kokoomus ei kelpuuttanut Kanervaa ehdokkaakseen seuraavan kevään eduskuntavaaleihin. Kanerva ajautui poliittiseksi hylkiöksi, kun myös Keskusta kieltäytyi 17. joulukuuta ottamasta häntä ehdokaslistoilleen.
- 17. joulukuuta – Kongon demokraattisen tasavallan hallitus allekirjoitti Pretoriassa rauhansopimuksen kapinallisten joukkojen kanssa.
- 18. joulukuuta – Korkein hallinto-oikeus vahvisti Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen, jonka mukaan Lappiin suunniteltua Vuotoksen allasta ei rakenneta.
- 21. joulukuuta – Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n ydinasekontrollijärjestelmä purettiin Pohjois-Koreassa ja kymmenen päivää myöhemmin IAEA:n asiantuntijat ajettiin pois maasta.
- 30. joulukuuta – Kouvolan hovioikeus kovensi Otto Martikaisen murhatuomion yhdeksäksi vuodeksi. Martikainen oli tappanut imatralaisen koulutytön Eveliina Lappalaisen 14. marraskuuta 2000.
- 31. joulukuuta – NMT-puhelinverkkojärjestelmä oli Suomessa käytössä viimeistä päivää.
muokkaa tuntematon päivämäärä
- Maailman suurin BBS, MBnet, lakkautettiin
- Puolalais-yhtiö Buziol Games julkaisi PC Super Mario-pelin nimeltä Mario Forever
- Suomessa oli ennätyksellisen kuiva syksy.
muokkaa Syntyneitä
muokkaa Kuolleita
- 2. tammikuuta – Armi Aavikko, laulaja ja Miss Suomi (1977)
- 3. tammikuuta – Freddy Heineken, entinen Heineken-oluttehtaan johtaja
- 7. tammikuuta – Björn Landström, suomalainen kirjailija ja taiteilija
- 12. tammikuuta – Cyrus Vance, yhdysvaltalainen lakimies ja poliitikko
- 17. tammikuuta – Camilo Jose Cela, Nobel-palkittu (1989) espanjalainen kirjailija
- 19. tammikuuta – Martti Miettunen, valtioneuvos ja pääministeri
- 26. tammikuuta – Heikki Määttänen, suomalainen näyttelijä
- 28. tammikuuta – Astrid Lindgren, ruotsalainen lastenkirjailija (Peppi Pitkätossu, Vaahteramäen Eemeli, Ronja Ryövärintytär, Veljeni Leijonamieli)
- 28. tammikuuta – Jack Witikka, suomalainen teatteri- ja elokuvaohjaaja, teatterinjohtaja
- 4. helmikuuta – Asko Martinheimo, suomalainen kirjailija
- 9. helmikuuta – Yhdistyneen kuningaskunnan Prinsessa Margaret
- 16. helmikuuta – Anja Eerikäinen, suomalainen eläinsuojeluvalvoja
- 19. helmikuuta – Jorma Kurvinen, kirjailija (Susikoira Roi)
- 22. helmikuuta – Johan Mickwitz, suomalainen kirjailija
- 26. helmikuuta – Helena Kara, suomalainen näyttelijä
- 6. maaliskuuta – Uki Voutilainen, suomalainen kansanedustaja ja maaherra
- 11. maaliskuuta – James Tobin, taloustieteilijä
- 13. maaliskuuta – Hans-Georg Gadamer), filosofi (s. 1900)
- 14. maaliskuuta – Cherry Wilder, kirjailija
- 19. maaliskuuta – Erkki Salmenhaara, suomalainen säveltäjä ja musiikkitieteilijä
- 23. maaliskuuta – Leif Wager, suomalainen näyttelijä ja laulaja
- 26. maaliskuuta – Taisto Sinisalo, poliitikko
- 27. maaliskuuta – Dudley Moore, koomikko ja näyttelijä
- 27. maaliskuuta – Billy Wilder, käsikirjoittaja ja ohjaaja
- 30. maaliskuuta – Kuningataräiti Elisabet
- 1. huhtikuuta – Simo Häyhä, suomalainen tarkka-ampuja
- 5. huhtikuuta – Layne Staley, laulaja ("Alice In Chains")
- 13. huhtikuuta – Marjatta Pokela, suomalainen säveltäjä ja laulaja
- 14. huhtikuuta – Jukka Malmivaara, Kuopion hiippakunnan piispa, everstiluutnantti
- 18. huhtikuuta – Thor Heyerdahl, norjalainen tutkimusmatkailuja (Kon-Tiki)
- 21. huhtikuuta – Verné Lesche, suomalainen pikaluistelija
- 23. huhtikuuta – Linda Lovelace, aikuisviihdetähti
- 28. huhtikuuta – Aleksandr Lebed, venäläinen kenraali ja poliitikko
- 6. toukokuuta – Pim Fortuyn, hollantilainen poliitikko
- 24. toukokuuta – Alpo Ruuth, suomalainen kirjailija
- 25. toukokuuta – Ragni Malmstén, suomalainen iskelmälaulaja
- 10. kesäkuuta – John Gotti, mafiapäällikkö
- 13. kesäkuuta – Jaakko Salo, suomalainen viihdesäveltäjä, -sovittaja ja -kapellimestari
- 27. kesäkuuta – John Entwistle, basisti ("The Who")
- 28. kesäkuuta – Seija Karpiomaa, suomalainen iskelmälaulaja
- 6. heinäkuuta – John Frankenheimer, elokuvaohjaaja
- 6. heinäkuuta – Lauri Ojala, suomalainen trumpetisti
- 18. syyskuuta – Bob Hayes, pikajuoksija ja olympia-voittaja (Tokio 1964)
- 6. elokuuta – Edsger Dijkstra, tietojenkäsittelyn teoreetikko
- 25. elokuuta – Niilo Tarvajärvi, suomalainen toimittaja, kamarineuvos
- 14. syyskuuta – Matti Ylöstalo, suomalainen lakimies ja professori
- 23. syyskuuta – Heikki Riihijärvi, suomalainen kansanedustaja, rovasti
- 2. lokakuuta – Ossi Korteniemi, suomalainen kansanedustaja
- 6. lokakuuta – Claus, Alankomaiden prinssi
- 13. lokakuuta – Stephen Ambrose, historioitsija
- 25. lokakuuta – Richard Harris, irlantilainen näyttelijä
- 9. marraskuuta – Aaro Vakkuri, suomalainen kirjailija
- 15. marraskuuta – Myra Hindley, lasten sarjamurhaaja
- 28. marraskuuta – Tauno Koskela, suomalainen kirjailija
- 2. joulukuuta – Pekka Lounela, suomalainen kirjailija
- 4. joulukuuta – Hemmo Silvennoinen, suomalainen mäkihyppääjä
- 16. joulukuuta – Eino S. Repo, Yleisradion pääjohtaja
- 22. joulukuuta – Joe Strummer, laulaja ("The Clash")
- 27. joulukuuta – Olli Lounasmaa, suomalainen fyysikko, akateemikko
muokkaa Nobelin palkinnot
- Nobelin fysiikanpalkinto: Raymond Davis, Masatoshi Koshiba ja Riccardo Giacconi
- Nobelin kemianpalkinto: John B. Fenn, Koichi Tanaka ja Kurt WĂĽthrich
- Nobelin lääketieteen palkinto: Sydney Brenner, H. Robert Horvitz ja John Sulston
- Nobelin kirjallisuuspalkinto: Imre Kertész
- Nobelin rauhanpalkinto: Jimmy Carter
