Wikipedia



 

Vuosisadat: 1700-luku 1800-luku  1900-luku  2000-luku 2100-luku

Vuosikymmenet: 1880-luku 1890-luku  1900-vuosikymmen 1910-luku 1920-luku 1930-luku 1940-luku 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku  2000-vuosikymmen 2010-luku

Vuodet: 1899 1900  1901 1902 1903 1904 1905 1906 1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000  2001 2002

Vuosi 2000 oli karkausvuosi.

muokkaa Tapahtumia

muokkaa tammikuu - maaliskuu

• 1. tammikuuta – Y2K meni ohi ilman ennustettuja katastrofeja.
• 1. tammikuuta – Ruotsissa kirkko erotettiin valtiosta.
• 1. tammikuuta – Millennium Dome -näyttelyhalli avattiin Lontoon lähellä Greenwichissä.
• 4. tammikuuta – Norjan historian pahimmassa junaonnettomuudessa henkilöjunien yhteentörmäyksessä Ã…stassa kuoli 19 ihmistä ja 68 loukkaantui.
• 10. tammikuuta – AOL julkisti ostavansa Time Warnerin 162 miljardilla dollarilla historian suurimmassa fuusiossa.
• 10. tammikuuta – Conservation International -ympäristöjärjestö julkaisi raportin maailman uhatuimpien eläinlajien tilanteesta.
• 14. tammikuuta – YK:n tuomioistuin tuomitsi viisi Bosnian kroaattia 25 vuodeksi vankeuteen vuonna 1993 tehdystä yli 100 muslimin murhasta.
• 16. tammikuuta – Presidentinvaalien ensimmäinen kierros Suomessa, jatkoon pääsivät Tarja Halonen ja Esko Aho.
• 18. tammikuuta – Kolme ihmistä kuoli ja useita loukkaantui kahden moottoripyöräjengin jäsenten välienselvittelyssä eräässä pizzaravintolassa Lahdessa.
• 21. tammikuuta – Vallankaappaus Ecuadorissa. Protestoivat väkijoukko ja sitä hajottamaan määrätyt sotilaat eversti Lucio Gutiérrezen johdolla syöksivät vallasta presidentti Jamil Mahuadin.
• 2. helmikuuta – Uusi kaapelikanava TVTV! aloitti lähetykset. Myöhemmin kanava vaihtoi nimekseen SubTV.
• 6. helmikuuta – Tarja Halonen valittiin Suomen presidentiksi voitettuaan Esko Ahon 51 %–48 %
• 9. helmikuuta – Pikajuna törmäsi pakettiautoon ja suistui raiteilta Iin pohjoispuolella.
• 9. helmikuuta – Mosambikin tulvat alkoivat, satojatuhansia ihmisiä joutui kodittomiksi.
• 24. helmikuuta – Helsingin hovioikeus piti voimassa Jarno Elgille ja Terhi Tervashongalle käräjäoikeudessa langetetut vankeustuomiot, jotka liittyivät Hyvinkäällä marraskuussa 1998 tehtyyn paloittelumurhaan. Elg ja Tervashonka hakivat valituslupaa Korkeimmalta oikeudelta.
• 1. maaliskuuta – Uusi presidentti astui virkaansa ja uusi Suomen perustuslaki tuli voimaan.
• 1. maaliskuuta – Hans Blix astui UNMOVIC-asetarkastajien johtoon.
• 9. maaliskuuta – Lahdessa vihittiin käyttöön uusi konsertti- ja kongressitalo, Sibeliustalo.
• 10. maaliskuuta – NASDAQ-pörssin kaikkien aikojen ennätys: 5048 pistettä.
• 15. maaliskuuta – Suomen Keskustan puheenjohtaja Esko Aho pyysi virkavapautta kansanedustajan tehtävistä siirtyäkseen opiskelemaan ja luennoimaan Harvardin yliopistoon Yhdysvaltoihin. Eduskunnan puhemiesneuvosto ei puoltanut Ahon hakemusta.
• 18. maaliskuuta – Taiwanin presidentinvaalit: Chen Shui-bianista tuli Kiinan tasavallan presidentti.
• 26. maaliskuuta – Vladimir Putin valittiin Venäjän presidentiksi.
• 31. maaliskuuta – Helsingin hovioikeus muutti kansanedustaja Rainer Erlundille käräjäoikeudessa langetetun tuomion. Erlund tuomittiin nyt lapsen seksuaalisen hyväksikäytön yrityksestä 45 päivän ehdolliseen vankeuteen ja 10 000 markan korvauksiin. Syyte kotirauhan rikkomisesta hylättiin. RKP:n puheenjohtaja Jan-Erik Enestam pyysi eduskuntaa selvittämään, voiko Erlund jatkaa kansanedustajana, mutta prosessi keskeytyi Erlundin kuoltua 16. huhtikuuta.

muokkaa huhtikuu - kesäkuu

• 1. huhtikuuta – Japanin pääministeri Keizo Obuchi sai aivohalvauksen ja vaipui koomaan. Hän kuoli 14. toukokuuta.
• 3. huhtikuuta – Microsoft tuomittiin syylliseksi monopoliasemansa väärinkäyttöön.
• 5. huhtikuuta – Yoshiro Morista tuli uusi Japanin pääministeri.
• 7. huhtikuuta – Mars Odyssey -luotain laukaistiin matkaan.
• 14. huhtikuuta – Maunulan kaupunginosassa Helsingissä sijainneesta kerrostaloasunnosta löytyi miehen ruumis, joka sai kansan suussa nimen "Maunulan muumio". Miehen todettiin olleen kuolleena noin kuusi vuotta. Julkisuudessa heräsi keskustelu yksinäisten, syrjäytyneiden ihmisten asemasta Suomessa.
• 23. huhtikuuta – Filippiiniläiset sissit kaappasivat 11 turistia ja kymmenen sukelluslomakohteen työntekijää Malesiasta ja veivät heidät pienelle Jolon saarelle Filippiineille. Panttivankien joukossa oli kaksi suomalaista, Seppo Fränti ja Risto Vahanen.
• 25. huhtikuuta – Eduskunta myönsi Esko Aholle vajaan vuoden virkavapauden kansanedustajan työstä äänin 91-77.
• 26. huhtikuuta – Espoolainen Christina Gestrin nousi eduskuntaan veneonnettomuudessa kuolleen Rainer Erlundin tilalle.
• 7. toukokuuta – Venäjän uusi presidentti Vladimir Putin vannoi virkavalansa Moskovan Kremlissä.
• 13. toukokuuta – Ainakin 15 ihmistä kuoli ja 560 loukkaantui ilotulitevaraston räjähdyksessä Enscheden kaupungissa Alankomaissa. Räjähdys tuhosi yli 400 rakennusta.
• 18. toukokuuta – Virolainen Olari Elts voitti toisen kansainvälisen Jean Sibelius -kapellimestarikilpailun.
• 20. toukokuuta – Yli tuhat mielenosoittajaa muodosti ihmisketjun Lapinlahden sairaalan ympärille Helsingissä. Mielenosoittajat vaativat sairaalan säilyttämistä psykiatrisena hoitolaitoksena.
• 25. toukokuuta – Israel vetäytyi Libanonista 22 vuoden miehityksen jälkeen.
• 27. toukokuuta – Linnanmäen huvipuisto täytti 50 vuotta.
• 2. kesäkuuta – Ikaalisten käräjäoikeus tuomitsi jääkiekkoilija Teemu Selänteen liikenneturvallisuuden vaarantamisesta lähes 260 000 markan sakkoihin. Selänne oli ajanut kolarin jääkiekkojohtaja, kansanedustaja Kalervo Kummolan kanssa Ikaalisissa heinäkuussa 1999.
• 12. kesäkuuta – Helsingin kaupunki juhli 450-vuotispäiväänsä.
• 13. kesäkuuta – Etelä-Korean presidentti Kim Dae Jung ja Pohjois-Korean johtaja Kim Jong Il tapasivat Pohjois-Korean pääkaupungissa Pjongjangissa. Tapaamista pidettiin merkittävänä edistysaskeleena kohti maiden jälleenyhdistymistä.
• 30. kesäkuuta – Yhdeksän nuorta kuoli ja yli 20 loukkaantui Roskilden rockfestivaaleilla Tanskassa syntyneessä tungoksessa. Esiintymislavan eteen pakkautuneista osa kaatui ja jäi takaa tulevien jalkoihin.

muokkaa heinäkuu - syyskuu

• 1. heinäkuuta – Ruotsin ja Tanskan yhdistävä lähes kahdeksan kilometrin pituinen Juutinrauman silta avattiin liikenteelle.
• 2. heinäkuuta – Vicente Fox voitti vaalit Meksikossa ensimmäisenä oppositiosta valittuna presidenttinä sitten Francisco I. Maderon vuonna 1911.
• 6. heinäkuuta – Tasoristeysonnettomuus Kuivaniemen Myllykankaalla.
• 10. heinäkuuta – Nigeriassa bensiiniputki räjähti ja tappoi 250 kyläläistä, jotka olivat keräämässä vuotavaa bensiiniä.
• 25. heinäkuuta – Air Francen Concorde putosi nousun jälkeen Pariisissa surmaten 109 koneessa ja 5 maassa.
• 8. elokuuta – Viimeinen F-18C Hornet luovutettiin ilmavoimille Kuorevedellä.
• 12. elokuuta – Venäläinen sukellusvene Kursk upposi Barentsinmerellä.
• 16. elokuuta – Lapin lennoston Drakenit lensivät viimeiset lentonsa.
• 24. elokuuta – Linjebussin nimi muutettiin Suomessa muotoon Connex Finland Oy. Tytäryhtiöiden/aputoiminimien nimenmuutokset tapahtuivat seuraavasti: Linjebuss Vantaa - Connex Vantaa, Linjebuss Espoo - Connex Espoo ja Sirolan Liikenne - Connex Helsinki.
• 26. elokuuta – Tasavallan presidentti Tarja Halonen ja tohtori Pentti Arajärvi vihittiin avioliittoon presidentin virka-asunnossa Mäntyniemessä.
• 1. syyskuuta – Liikenneministeriö muutti nimensä liikenne- ja viestintäministeriöksi. Uuden nimen katsottiin paremmin sopivan ministeriön muuttuneeseen toimenkuvaan.
• 3. syyskuuta – Presidentti Urho Kekkosen syntymästä tuli kuluneeksi 100 vuotta. Juhlapäivän kunniaksi paljastettiin Hakasalmen puistossa Helsingissä kuvanveistäjä Pekka Jylhän teos Lähde. Pääministeri Paavo Lipponen aiheutti juhlatunnelmaan särön arvostelemalla puheessaan kovin sanoin Kekkosen sisäpoliittista vallankäyttöä.
• 6. syyskuuta – Viimeinen ruotsalainen asevalmistaja, Bofors, myytiin yhdysvaltalaiselle United Defenselle.
• 9. syyskuuta – Filippiiniläisten sissien panttivankeina 140 vuorokautta olleet Seppo Fränti ja Risto Vahanen sekä kaksi muuta henkilöä vapautettiin. Viimeiset kolme panttivankia vapautuivat 19. syyskuuta.
• 15. syyskuuta – Sydneyssä käynnistyivät 27:nnet kesäolympialaiset.
• 16. syyskuuta – Perun presidentti Alberto Fujimori ilmoitti eroavansa virastaan, mutta ei tarkentanut eronsa ajankohtaa.
• 17. syyskuuta – Noin 7000 aktivistia muodosti ihmisketjun kiisteltyjen VR:n makasiinien ympärille Helsingin keskustassa. Mielenosoittajat vaativat makasiinien säilyttämistä ja kunnostamista.
• 22. syyskuuta – Presidentti Tarja Halonen nimitti tohtori Sinikka Salon Suomen Pankin johtokunnan jäseneksi syrjäyttäen hallituksen asettamat ehdokkaat. Halosen menettely sai kansalaisilta kiitosta.
• 28. syyskuuta – Tanskassa kansanäänestyksessä enemmistö ei halunnut ottaa euroa käyttöön.
• 28. syyskuuta – Oppositiojohtaja Ariel Sharon vieraili temppelivuorella tuhatpäisen aseistetun retkikuntansa kanssa ja julisti siellä alueen ikuisesti Israelin maaksi. Tapahtuma johti Al-Aksan kansannousuun.

muokkaa lokakuu - joulukuu

• 1. lokakuuta – Maailman tunnetuimpiin pikkuautoihin kuuluvan Minin valmistus päättyi Isossa-Britanniassa. Autoa oli tehty noin viisi miljoonaa kappaletta.
• 5. lokakuuta – Joukkomielenosoitus Belgradissa johti presidentti MiloÅ¡evićin eroon, häntä seurasi opposition Vojislav KoÅ¡tunica.
• 7. lokakuuta – Joukoittain rottia vaelsi Valkealan suljetulta kaatopaikalta kirkonkylään. Asukkaat ampuivat ja pyydystivät myrkkyansoin satoja rottia.
• 10. lokakuuta – Helsingin hovioikeus piti voimassa käräjäoikeuden päätöksen olla tuomitsematta Sanna Sillanpäätä rangaistukseen helmikuussa 1999 tapahtuneesta kolmoissurmasta.
• 12. lokakuuta – Adenissa Jemenissä USS Cole -hävittäjä vaurioitui pahasti, kun pieni räjähteillä lastattu vene törmäsi sen kylkeen. 17 miehistön jäsentä kuoli ja 39 haavoittui.
• 12. lokakuuta – Sadas avaruussukkulalento avaruussukkula Discoverylla.
• 12. lokakuuta – Pääministeri Paavo Lipponen avasi liikenteelle valtatie 3:n moottoritieosuuden Sääksmäen Jutikkalasta Lempäälän Kuljuun. Näin otettiin käyttöön Suomen pisin moottoritie.
• 15. lokakuuta – Kymmeniätuhansia kaloja kuoli kalankasvattamolla Vammalassa, kun läheiseltä tynnyrinpuhdistamolta pääsi jokeen myrkyllisiä pesuaineita.
• 31. lokakuuta – Viimeinen Multics-käyttöjärjestelmää ajanut tietokone poistettiin käytöstä.
• Lokakuu – Helsingin hovioikeus alensi Suomen Tietotoimiston hiihtäjä Jari Räsäselle maksettavaksi määrättyjä korvauksia ja poisti kokonaan suurimmalle osalle Suomen Hiihtoliiton johtohenkilöistä määrätyt korvaukset. Mm. Esko Aho ja Marjo Matikainen-Kallström jäivät ilman niitä. Päätoimittaja Kari Väisäselle ja toimittaja Johanna Aatsalo-Salliselle langetetut ehdolliset vankeustuomiot lievennettiin sakoiksi. Räsänen, Hiihtoliitto ja valtionsyyttäjä ilmoittivat tyytymättömyytensä ratkaisuun ja hakivat valituslupaa Korkeimmalta oikeudelta.

• 1. marraskuuta – Jugoslavian liittotasavalta hyväksyttiin YK:n jäseneksi.
• 1. marraskuuta – Turun seudun käräjäoikeus tuomitsi niin sanotut Euran Daltonit eli Leevi, Erkki, Pekka ja Lasse Koistisen ehdottomiin vankeusrangaistuksiin. Veljekset olivat tehneet Lounais-Suomen alueella yli sata varkautta vuosina 1997-1999.
• 7. marraskuuta – Yhdysvaltain presidentinvaaleissa George W. Bush voitti varapresidentti Al Goren, mutta tulokset viivästyivät kuukaudella ääntenlaskun epäselvyyksien vuoksi.
• 11. marraskuuta – Itävallan Kaprunissa kuoli 155 laskettelijaa tulipalossa hiihtohissin tunnelissa.
• 14. marraskuuta – Netscape Navigator 6.0 julkaistiin kahden vuoden ja Mozilla-selaimen kehityksen jälkeen.
• 15. marraskuuta – Koulutyttö Eveliina Lappalainen surmattiin Imatralla.
• 16. marraskuuta – Bill Clintonista tuli ensimmäinen USA:n presidentti, joka vieraili virassaan Vietnamissa.
• 17. marraskuuta – Perun kongressi erotti korruptiosta syytetyn presidentti Alberto Fujimorin, joka oli jo paennut Japaniin.
• 22. marraskuuta – Huumorilehti Pahkasian päätoimittaja Markku Paretskoi ilmoitti lopettavansa lehden julkaisemisen.
• 27. marraskuuta – Jean Chrétien valittiin uudelleen Kanadan pääministeriksi.

• 1. joulukuuta – Miss Maailma -kilpailut pidettiin Lontoon Millennium Domessa, Priyanka Chopra voitti.
• 15. joulukuuta – TÅ¡ernobylin ydinvoimala Ukrainassa suljettiin lopullisesti.
• 20. joulukuuta – Nokian kirkkovaltuusto päätti, ettei kirkossa järjestettyjä suosittuja torstai-iltoja jatketa. Tilaisuudet järjestänyt kirkkoherra Markku Koivisto pyysi virkavapaata ja sanoi herätysliikkeen jatkavan Nokian herätys -nimisenä yhdistyksenä.
• 24. joulukuuta – Helsingin ja Tallinnan välillä 20 vuotta liikennöinyt autolautta Georg Ots teki viimeisen matkansa.
• 30. joulukuuta – Manilassa Filippiineillä pommiräjähdysten sarja surmasi 22 ihmistä.

muokkaa tuntematon päivämäärä

• Suosittu virtuaalihotelli Habbo avasi ovensa ensimmäisenä maailmassa Suomessa. Tuolloin Habbo Hotellin nimi oli Hotelli Kultakala. Myöhemmin Hotelli Kultakala laajeni muihin maihin ja nimikin kansainvälistyi.
• Brittiläinen Stagecoach-yhtiö myi pohjoismaiset toimintonsa, Stagecoach Finlandin ja ruotsalaisen Swebusin norjalaiselle Concordia Busille. Suomen yhtiön nimi muutettiin Concordia Bus Finlandiksi.
• Syyskuu – Jugoslaviassa järjestettiin presidentinvaalit, jotka oppositio voitti. Presidentti Slobodan MiloÅ¡ević hylkäsi tuloksen.
• Ruotsalaiseen Robinson-formaattiin perustunut Selviytyjät-tv-sarja aloitti tosi-TV-trendin.
• Ohjelmistomarkkinoilla alkoi helmikuussa laskukausi Y2K-paniikin jälkeen.
• Euroopan unionissa solmittiin Nizzan sopimus.
• IT-kupla paisui maksimiinsa.
• Yhdysvaltalaista Gilmoren tytöt -sarjaa (Gilmore Girls) alettiin tehdä.
• Pahkasika-lehden 77. ja viimeinen numero julkaistiin.

muokkaa Syntyneitä

• 11. elokuuta – Rocco John Ritchie, yhdysvaltalaisen viihdetaiteilijan Madonna Cicconen ja brittiläisen ohjaajan Guy Ritchien poika

muokkaa Kuolleita

• 1. tammikuuta – Regina Kent, näyttelijä (s. 1969)
• 13. tammikuuta – Antti Hyvärinen, suomalainen mäkihyppääjä (s. 1932)
• 15. tammikuuta – Arkan, serbialainen sotapäällikkö (s. 1952)
• 19. tammikuuta – Bettino Craxi, Italian pääministeri
• 25. tammikuuta – Martti Katajisto, suomalainen näyttelijä
• 25. tammikuuta – Marja-Leena Sukula, suomalainen viihdetaiteilija
• 8. helmikuuta – Pekka Oivio, suomalainen ammattiyhdistysjohtaja (s. 1918)
• 12. helmikuuta – Charles M. Schulz, yhdysvaltalainen Tenavat-sarjakuvan luoja (s. 1922)
• 19. helmikuuta – Paul Verschuren, Suomen katolisen kirkon piispa
• 2. maaliskuuta – Ari Tegelberg, suomalainen jalkapalloilija (s. 1963)
• 8. maaliskuuta – Vilho Ylönen, suomalainen ampuja
• 22. maaliskuuta – Pauli Räsänen, suomalainen viihdetaiteilija (s. 1928)
• 22. maaliskuuta – Sakari Virkkunen, suomalainen kirjailija ja toimittaja
• 30. maaliskuuta – Rudolf Kirchschläger, Itävallan liittopresidentti
• 6. huhtikuuta – Habib Bourguiba, Tunisian presidentti
• 16. huhtikuuta – Rainer Erlund, suomalainen kansanedustaja (s. 1940)
• 28. huhtikuuta – Kim Borg, suomalainen oopperalaulaja (s. 1919)
• 30. huhtikuuta – Poul Hartling, Tanskan pääministeri
• 14. toukokuuta – Keizo Obuchi, Japanin pääministeri
• 27. toukokuuta – Maurice Richard, kanadalainen jääkiekkoilija
• 8. kesäkuuta – Teuvo Tulio, suomalainen elokuvaohjaaja
• 10. kesäkuuta – Hafez al-Assad, Syyrian presidentti
• 15. kesäkuuta – Nagako, Japanin keisarinna
• 17. kesäkuuta – Lempi Rothovius, Suomen kaikkien aikojen vanhin ihminen (s. 1887)
• 17. kesäkuuta – Tuomi Elmgren-Heinonen, suomalainen laulaja ja kirjailija (s. 1903)
• 24. kesäkuuta – Ilkka Lammi, suomalainen taidemaalari (s. 1976)
• 1. heinäkuuta – Walter Matthau, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 31. heinäkuuta – Lars Jansson, suomalainen taiteilija ja kirjailija (s. 1926)
• 5. elokuuta – Sir Alec Guinness, brittiläinen näyttelijä (s. 1914)
• 5. elokuuta – Sakari Puurunen, suomalainen teatteriohjaaja
• 7. elokuuta – Mona-Lisa Pursiainen, suomalainen juoksija
• 25. elokuuta – Carl Barks, yhdysvaltalainen Aku Ankan piirtäjä (s. 1901)
• 1. syyskuuta – Olavi Ahonen, suomalainen näyttelijä (s. 1923)
• 3. syyskuuta – Oiva Ketonen, suomalainen filosofi ja akateemikko
• 26. syyskuuta – Rose-Marie Precht, suomalainen näyttelijä
• 27. syyskuuta – Martti Kainulainen, suomalainen näyttelijä (s. 1927)
• 28. syyskuuta – Pierre Trudeau, Kanadan pääministeri
• 30. syyskuuta – Erno Paasilinna, suomalainen kirjailija
• 10. lokakuuta – Sirimavo Bandaranaike, Sri Lankan pääministeri, maailman ensimmäinen naispääministeri
• 18. lokakuuta – Julie London, yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä
• 23. lokakuuta – Rodney Anoa'i, samoan-amerikkalainen showpainija (s. 1966)
• 26. lokakuuta – Laila Kinnunen, suomalainen laulaja (s. 1939)
• 13. marraskuuta – Ville Zilliacus, Yleisradion ohjelmapäällikkö
• 20. marraskuuta – Kalle Päätalo, suomalainen kirjailija (s. 1919)
• 22. marraskuuta – Emil Zátopek, tÅ¡ekkoslovakialainen juoksijalegenda (s. 1922)
• 11. joulukuuta – Johannes Virolainen, suomalainen poliitikko ja ministeri (s. 1914)
• 25. joulukuuta – W. V. Quine, yhdysvaltalainen filosofi ja loogikko (s. 1908)

muokkaa Nobelin palkinnot

• Nobelin fysiikanpalkinto: Zhores Alferov, Herbert Kroemer ja Jack St. Clair Kilby
• Nobelin kemianpalkinto: Alan J. Heeger, Alan MacDiarmid ja Hideki Shirakawa
• Nobelin lääketieteen palkinto: Arvid Carlsson, Paul Greengard ja Eric Kandel
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Gao Xingjian
• Nobelin rauhanpalkinto: Kim Dae Jung