Wikipedia



 

Vuosisadat: 1700-luku 1800-luku  1900-luku  2000-luku 2100-luku

Vuosikymmenet: 1880-luku 1890-luku  1900-vuosikymmen 1910-luku 1920-luku 1930-luku 1940-luku 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku  2000-vuosikymmen 2010-luku

Vuodet: 1899 1900  1901 1902 1903 1904 1905 1906 1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000  2001 2002

muokkaa Tapahtumia

muokkaa Tammikuu

• 1. tammikuuta – Suomi, Ruotsi ja Itävalta liittyivät Euroopan unioniin.
• 1. tammikuuta – World Trade Organization korvasi GATT:n.
• 1. tammikuuta – Kosken (Hl) kunta muutti nimensä Hämeenkoskeksi.
• 6. tammikuuta – Poliisi löysi Manilassa tulipaloa tutkittaessa pommitehtaan ja tietokoneen, joka sisälsi suunnitelmat al-Qaidan massiivisesta 11 lentokoneen kaappaussuunnitelmasta 21. tammikuuta.
• 9. tammikuuta – Valeri Poljakov teki uuden avaruudessa oleskeluennätyksen, hän sai täyteen 366 vuorokautta Mir-avaruusasemalla.
• 13. tammikuuta – Tasoristeysonnettomuus Iitin Kausalassa. Erikoispikajuna Sibelius törmäsi betonielementtilastissa olleeseen rekkaan ja suistui kiskoilta.
• 13. tammikuuta – Autolautta Silja Europa ajoi karille Tukholman saaristossa automaattiohjauksen petettyä. Vahingot jäivät vähäisiksi.
• 17. tammikuuta – Yli 5 000 ihmistä kuoli, kun Kobessa Japanissa sattui 7,2:n richterin maanjäristys.
• 17. tammikuuta – STS-pankin entinen pääjohtaja Ulf Sundqvist ja viisi muuta pankin johtohenkilöä tuomittiin 26 miljoonan markan korvauksiin Siltapankki Oy:lle. Sundqvist velvoitettiin maksamaan summasta yksin 12 miljoonaa, loput 14 miljoonaa määrättiin kaikkien yhteisesti maksettavaksi.
• 18. tammikuuta – Etelä-Ranskasta, läheltä Vallon-Pont-d'Arcia, löydettiin 17 000 – 20 000 vuoden ikäisiä luolamaalauksia.
• 21. tammikuuta – Ulkoministeri Heikki Haavisto joutui eroamaan saatuaan vakavan sairauskohtauksen. Ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen määrättiin hoitamaan myös ulkoministerin tehtäviä.
• 22. tammikuuta – Kaksi itsemurhapommittajaa surmasi 19 israelilaista Israelissa.
• 22. tammikuuta – Amer-yhtymä myi omistamansa kustannusyhtiön Weilin+Göösin WSOY:lle.
• 23. tammikuuta – Lumimyrsky vaikeutti liikennettä maalla ja merellä Suomen eteläosassa
• 25. tammikuuta – Venäjä oli lähellä suorittaa ydinaseiskun, kun norjalainen tutkimusraketti tulkittiin vihamieliseksi Yhdysvaltojen Trident-ohjukseksi Olenegorskin tutka-asemalla.
• 27. tammikuuta – Auschwitzin keskitysleirin vapauttamisesta tuli kuluneeksi 50 vuotta. Leirillä oli vuosina 1940-1945 surmattu noin 1,5 miljoonaa ihmistä, suurimmaksi osaksi juutalaisia.
• 31. tammikuuta – Presidentti Bill Clinton vahvisti 20 miljardin dollarin lainan Meksikolle maan talouden vakauttamiseksi.
• 31. tammikuuta – Eduskunta hyväksyi lain naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta.

muokkaa Helmikuu

• 1. helmikuuta – Oy Nokia Ab:n johtokunnan jäsen Paavo Rantanen nimitettiin Heikki Haaviston tilalle ulkoministeriksi.
• 4. helmikuuta – Puolan presidentti Lech Walesa joutui riitaan parlamentin kanssa. Walesa vaati parlamenttia hajottamisen uhalla erottamaan pääministeri Waldemar Pawlakin, jota hän syytti uudistusten jarruttamisesta, parlamentti taas uhkasi haastaa Walesan valtakunnanoikeuteen presidentin valtaoikeuksien ylittämisestä. Taustalla olivat erimielisyydet valtion budjetista. Kriisi laukesi, kun Pawlak erosi oma-aloitteisesti pääministerin paikalta 8. helmikuuta.
• 9. helmikuuta – Yhdyspankki ja Kansallis-Osake-Pankki ilmoittivat yhdistyvänsä.
• 12. helmikuuta – Dresdenissä Saksassa alkoivat kaksipäiväiset kaupungin pommitusten 50-vuotismuistojuhlat.
• 15. helmikuuta – FBI pidätti Kevin Mitnickin, jota syytettiin kymmeniin tietokonejärjestelmiin murtautumisesta.
• 23. helmikuuta – Autolautta Estonian hylky rauhoitettiin Suomen, Ruotsin ja Viron yhteisellä sopimuksella.
• 26. helmikuuta – Yhdistyneen kuningaskunnan vanhin sijoituspankki Barings PLC kaatui meklarin menetettyä 1,4 miljardia dollaria Tokion pörssissä.

muokkaa Maaliskuu

• 1. maaliskuuta – Puolan pääministeri Waldemar Pawlak erosi parlamentista, hänen seuraajakseen nousi entinen kommunisti Jozef Oleksy.
• 2. maaliskuuta – Nick Leeson pidätettiin Barings-pankin kaatumiseen johtaneista teoista.
• 3. maaliskuuta – YK-rauhanturvaajat vetäytyivät Somaliasta.
• 14. maaliskuuta – Norman Thagardista tuli ensimmäinen yhdysvaltalainen astronautti, joka nousi avaruuteen venäläisellä aluksella.
• 19. maaliskuuta – Suomessa pidettiin eduskuntavaalit. Suurin voittaja oli SDP peräti 63 eduskuntapaikalla ja suurin häviäjä SMP, joka menetti miltei kaikki eduskuntapaikkansa. Myös Suomen Keskusta koki 11 paikan tappion.
• 20. maaliskuuta – Aum Shinrikyo -lahkon jäsenet päästivät sariinikaasua Tokiossa viiteen junaan, 12 ihmistä kuoli ja 5 500 sai vammoja.
• 22. maaliskuuta – Kosmonautti Valeri Poljakov palasi maahan ennätyksellisen 438 vuorokauden oleskelun jälkeen Mir-avaruusasemalta.

muokkaa Huhtikuu

• 9. huhtikuuta – Perun presidentti Alberto Fujimori valittiin toiselle virkakaudelle.
• 13. huhtikuuta - Presidentti Martti Ahtisaari nimitti Lipposen I hallituksen virkaansa.
• 18. huhtikuuta – Suomen Maaseudun Puolueen lehteä Suomen Uutisia julkaissut yhtiö Pientalonpoika Oy teki konkurssin.
• 19. huhtikuuta – Oklahoma Cityn pommi-isku: Liittovaltion virastossa Oklahoma Cityssä räjähti pommi, 168 ihmistä kuoli.
• 27. huhtikuuta – Lapin sodan ja samalla jatkosodan päättymisestä tuli kuluneeksi 50 vuotta.
• 29. huhtikuuta – Kazakstanissa järjestettiin kansanäänestys presidentti Nursultan Nazarbajevin virkakauden jatkamisesta ilman vaaleja vuoteen 2000 saakka, jonka ilmoitettiin saaneen yli 95 prosentin kannatuksen. Nazarbajev itse kiisti pyrkivänsä diktatuuriin.

muokkaa Toukokuu

• 7. toukokuuta – Suomen jääkiekkomaajoukkue saavutti ensimmäisen maailmanmestaruutensa Ruotsissa järjestetyissä jääkiekon MM-kilpailuissa. Loppuottelussa voitettiin Ruotsi tuloksella 4-1. Suomen maalit tekivät Ville Peltonen 3, Timo Jutila 1.
• 9. toukokuuta – Toisen maailmansodan päättymisestä Euroopan osalta tuli kuluneeksi 50 vuotta. Merkkipäivää juhlistettiin Lontoossa, Pariisissa, Berliinissä ja Moskovassa.
• 11. toukokuuta – New York Cityssä yli 170 maata päätti jatkaa ydinsulkusopimusta määräämättömän ajan ilman ehtoja.
• 13. toukokuuta − Euroviisut järjestettiin Dublinissa Irlannissa.
• 14. toukokuuta – Dalai Lama julisti 6-vuotiaan Gedhun Choekyi Nyiman Panchen Laman 11. reinkarnaatioksi.
• 14. toukokuuta – Suomen etelä- ja keskiosassa oli ajankohtaan nähden harvinaisen voimakas lumipyry.
• 16. toukokuuta – Viron presidentti Lennart Meri aloitti virallisen vierailun Suomessa ensimmäisenä Viron valtionpäämiehenä yli 50 vuoteen.
• 17. toukokuuta – Jacques Chiracista tuli Ranskan presidentti.
• 17. toukokuuta – Suomen Maaseudun Puolue päätettiin hakea selvitystilaan, koska se ei pystynyt maksamaan velkojaan Pientalonpoika Oy:n konkurssipesälle. Puoluetuen maksaminen SMP:lle lopetettiin.
• 23. toukokuuta – Java-ohjelmointikieli julkistettiin.
• 27. toukokuuta – Näyttelijä Christopher Reeve halvaantui pudottuaan hevosen selästä ratsastuskilpailussa Virginian Charlottesvillessa.
• 28. toukokuuta – 7,6:n Richterin asteikolla maanjäristys surmasi 2 000 ihmistä^lähde? Neftegorskissa Venäjällä (2/3 kaupungin asukkaista).
• 29. toukokuuta – Uudessakaarlepyyssä päästettiin kahdessa turkistarhassa häkeistään yli 250 sinikettua, joista suuri osa kuoli luonnossa. Tekoon syyllisiksi paljastui heinäkuussa kolme nuorta naista, mikä synnytti julkisuudessa termin "kettutytöt".

muokkaa Kesäkuu

• 1. kesäkuuta – Yhdysvalloissa Atlantin rannikolla alkoi vilkkain hurrikaanikausi 62 vuoteen.
• 2. kesäkuuta – USA:n ilmavoimien kapteeni Scott O'Gradyn F-16-hävittäjä ammuttiin alas Bosnian yllä hänen valvoessaan lentokieltoaluetta.
• 2. kesäkuuta – Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari myönsi arkkiatrin arvonimen professori Risto Pelkoselle.
• 5. kesäkuuta – Bosen–Einsteinin kondensaattia luotiin ensimmäisen kerran.
• 7. kesäkuuta – Kahdeksan puoluetta, jotka eivät olleet kaksissa perättäisissä eduskuntavaaleissa saaneet yhtään ehdokastaan eduskuntaan, poistettiin puoluerekisteristä. Joukossa oli muutama toimintansa jo vuosia aiemmin lopettanut puolue, mm. SKP, SKDL ja DEVA.
• 13. kesäkuuta – Presidentti Jacques Chirac ilmoitti Ranskan jatkavan Tyynen valtameren ydinkokeita.^[1]
• 18. kesäkuuta – Kilpa-autoilija Jyrki Järvilehto voitti ensimmäisenä suomalaisena Le Mansin 24 tunnin ajot McLaren F1 GTR:llä.
• 20. kesäkuuta – Vasemmistoliitto erotti kansanedustajat Mikko Kuopan ja Esko-Juhani Tennilän eduskuntaryhmästään sekä antoi varoituksen Veijo Puhjolle. Kaikki kolme olivat edellisenä päivänä äänestäneet hallituksen ja oman eduskuntaryhmänsä säästölakipäätöksiä vastaan.

muokkaa Heinäkuu

• 9. heinäkuuta – Ranskan laivasto pysäytti ympäristöjärjestö Greenpeacen Rainbow Warrior II -aluksen matkan Ranskan ydinkoealueelle Mururoan atollille Tyynellämerellä.
• 12. heinäkuuta – Italian viranomaiset antoivat entistä pääministeriä Bettino Craxia koskevan kansainvälisen pidätysmääräyksen. Craxi, joka oli tuomittu poissaolevana 25 vuoden vankeuteen lahjusten ottamisesta, oleskeli maanpaossa Tunisiassa.
• 14. heinäkuuta – Ruotsin kruununprinsessa Victoria täytti 18 vuotta ja sai oikeuden toimia isänsä kuningas Kaarle XVI Kustaan sijaishallitsijana.
• 15. heinäkuuta Anime-elokuva Mimi o Sumaseban ensi-ilta Japanissa.
• 21.–26. heinäkuuta – Kiinan kansanarmeija ampui ohjuksia Taiwanin rannikon lähellä merisotaharjoituksessa Taiwanin presidentin Lee Teng-huin vierailtua Yhdysvalloissa.
• 25. heinäkuuta – Haagin kansainvälinen sotarikostuomioistuin asetti Bosnia ja Hertsegovinan serbijohtajan Radovan Karadžićin ja serbijoukkojen komentajan kenraali Ratko Mladićin syytteeseen sotarikoksista. Heistä julkaistiin kansainvälinen etsintäkuulutus. Karadzic saatiin kiinni heinäkuussa 2008, mutta Mladicia ei ole vielä saatu vastaamaan teoistaan.
• 25. heinäkuuta – Postipankin New Yorkin konttorin tappioiden ilmoitettiin vuosina 1992-1994 olleen paljon aiemmin kerrottua suuremmat. Alkuvuodesta oli puhuttu 100 miljoonan markan tappiosta, mutta nyt sen ilmoitettiin olevan jo 460 miljoonaa. Postipankin johto sanoi olleensa tietämätön New Yorkin konttorin toiminnasta.

muokkaa Elokuu

• 11. elokuuta – Remedy Entertainment perustettiin.
• 15. elokuuta – Toisen maailmansodan päättymisestä ja Japanin antautumisesta tuli kuluneeksi 50 vuotta. Pääministeri Tomiichi Murayama pyysi naapurimailta anteeksi japanilaisten sotilaiden Japanin miehittämillä alueilla vuosina 1931-1945 harjoittamia julmuuksia.
• 25. elokuuta – Pasilan poliisitalon vieressä Helsingissä räjähti autopommi, joka aiheutti suuret aineelliset vahingot poliisitalolle, oikeustalolle ja Yleisradion rakennukselle. Yksi poliisi loukkaantui lievästi. Tapaus ei koskaan selvinnyt.
• 25. elokuuta – Vasemmistoliitosta erotetut kansanedustajat Mikko Kuoppa ja Esko-Juhani Tennilä perustivat oman Vasemmistoryhmä - Vänstergruppen -nimisen eduskuntaryhmänsä. Myöhemmin myös Veijo Puhjo liittyi tähän ryhmään.
• 28. elokuuta – Havin tehtaalta Riihimäeltä pääsi Vantaanjokeen 15 000 litraa astianpesuainetta. Joki vaahtosi useiden päivien ajan ja tuhansia kaloja kuoli.
• 28. elokuuta – Presidentti Mauno Koivisto arvosteli poikkeuksellisen jyrkästi valtiovarainministeri Iiro Viinasen toimintaa Postipankin pääjohtajan Seppo Lindblomin erottamisessa, jonka hän tulkitsi olleen suorastaan ajojahtia Lindblomia vastaan. Koiviston lausunnon katsottiin merkitsevän sitä, että hän aikoo vastaisuudessa osallistua entistä aktiivisemmin yhteiskunnalliseen keskusteluun.
• 30. elokuuta – Kazakstanissa järjestettiin kansanäänestys istuvan presidentin Nursultan Nazarbajevin valtaoikeuksien huomattavasta laajentamisesta. Äänestäneistä yli 70 prosentin ilmoitettiin kannattaneen sitä. Äänestystä pidettiin ulkomailla laajalti epäluotettavana.

muokkaa Syyskuu

• 5. syyskuuta – Ranska aloitti ydinkokeiden sarjan Mururoan atollilla Tyynellä valtamerellä. Jo ensimmäinen ydinkoe aiheutti rajut mellakat Ranskalle kuuluvalla Tahitin saarella ja monissa Euroopan maissa.
• 19. syyskuuta – New York Times ja Washington Post julkaisivat Unabomberin 35 000-sanaisen manifestin, jolla toivottiin että joku tunnistaisi kirjoittajan tai hän lopettaisi pommituskampanjansa.
• 25. syyskuuta – Palermossa Italiassa alkoi oikeudenkäynti mafiayhteyksistä syytettyä entistä pääministeriä Giulio Andreottia vastaan. Andreottin väitettiin jopa olleen mafiajärjestön jäsen.
• 29. syyskuuta – Saksalainen industrial metal -yhtye Rammstein julkaisi Herzeleid-levyn.

muokkaa Lokakuu

• 1. lokakuuta – Kymmenen syytettyä tuomittiin syyllisiksi World Trade Centerin pommi-iskuun 1994.
• 2. lokakuuta – Iron Maiden julkaisi The X Factor -levyn.
• 4. lokakuuta – O. J. Simpson vapautettiin syytteistä kahteen murhaan. Hänet tuomittiin myöhemmin (1996) 33 500 000 dollarin korvauksiin samojen henkilöiden pahoinpitelyistä ja kuolemantuottamuksesta.
• 8. lokakuuta – Helsingin juhlaviikkojen todettiin ylittäneen budjettinsa 8,5 miljoonalla markalla. Juhlaviikkojen järjestäjän, Helsinki-viikon säätiön, koko hallitus erosi.
• 12. lokakuuta – Iltapäivälehti Expressen nostatti kohun Ruotsin varapääministerin Mona Sahlinin luottokortin käytöstä kertomalla, että Sahlin oli käyttänyt hallituksen luottokorttia yksityisiin menoihinsa. Jupakka katkaisi Sahlinin nousussa olleen uran.
• 25. lokakuuta – Kaakkois-Aasiassa sattui täydellinen auringonpimennys
• 27. lokakuuta – Latvia jätti ensimmäisenä Baltian maana jäsenhakemuksen Euroopan unionille.
• 30. lokakuuta – Quebecin separatistit hävisivät täpärästi kansanäänestyksen Kanadasta eroamisesta.
• 30. lokakuuta – Tulitikkujen valmistus Suomessa loppui, kun viimeinen tulitikkutehdas, Finn-Match Jyväskylän mlk:n Vaajakoskella siirtyi ruotsalaiselle Swedish Matchille, joka lopetti tehtaan toiminnan.

muokkaa Marraskuu

• 4. marraskuuta – Israelin pääministeri Jitzhak Rabin haavoittui kuolettavasti Jigal Amirin ampumana Tel Avivissa.
• 7. marraskuuta – Ilmavoimien neljä ensimmäistä F-18D Hornetia laskeutui Pirkkalaan.
• 10. marraskuuta – Ympäristöaktivisti Ken Saro-Wiwa ja kahdeksan muuta Ogoni-aktivistia hirtettiin Nigeriassa.
• 13. marraskuuta – Oikeudenkäynti Itä-Saksan entistä puoluejohtajaa Egon Krenziä ja viittä muuta maan entistä johtomiestä vastaan alkoi Berliinissä. Heitä syytettiin osallisuudesta Itä-Saksasta länteen pyrkineiden ihmisten surmaamiseen vuosina 1949-1989.
• 18. marraskuuta – Tanskan prinssi Joachim ja hongkongilainen Alexandra Manley vihittiin avioliittoon.
• 19. marraskuuta – Kansanedustaja Aleksander Kwasniewski voitti Puolan presidentinvaalit syrjäyttäen istuvan presidentin Lech Walesan. Kwasniewski astui presidentin virkaan 23. joulukuuta.
• 21. marraskuuta – Dow Jonesin teollisuusindeksi ylsi uuteen ennätykseen, 5 023,55.
• 22. marraskuuta – Israel, Egypti ja suuri osa Pohjois-Afrikan Välimeren-rannikkoa koki historiallisen voimakkaan maanjäristyksen, 7,2 richteriä.
• 23. marraskuuta – Valmet ja venäläinen Avto-VAZ -autotehdas solmivat sopimuksen Lada Samara -henkilöautojen kokoonpanon aloittamisesta Länsi-Euroopan markkinoita varten Uudessakaupungissa keväällä 1996.
• 25. marraskuuta – Kansanedustaja Raimo Vistbacka valittiin Suomen maaseudun puolueen raunioille perustetun Perussuomalaiset-puolueen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi.
• 27. marraskuuta – Espanjan Javier Solana avasi 27 maan välisen Barcelonan konferenssin tavoitteena taistella fundamentalismia vastaan, luoda vapaakauppa-alue Välimerelle vuoteen 2010 mennessä ja vähentää USA:n vaikutusvaltaa alueella.
• 27. marraskuuta – Italialaisen Pendolino-junan koekäyttö Suomessa alkoi Helsingin ja Turun välisellä rataosalla, ns. rantaradalla.
• 30. marraskuuta – Javier Solana nousi yllätysehdokkaana NATOn johtoon. 52 Yhdysvaltain kongressin jäsentä vastusti hänen valintaansa.
• 30. marraskuuta – 19-vuotias Pekka Kuusisto voitti seitsemännen kansainvälisen Jean Sibelius -viulukilpailun.

muokkaa Joulukuu

• 1. joulukuuta – Presidentti Martti Ahtisaari myönsi ministerin arvonimen Sanoma Oy:n suuromistajalle Aatos Erkolle.
• 5. joulukuuta – Ranska ilmoitti palaavansa NATOn sotilaalliseen toimintaan, josta se oli eronnut presidentti Charles de Gaullen johdolla vuonna 1966.
• 7. joulukuuta – Kirjailija Hannu Mäkelä sai Finlandia-palkinnon Eino Leinon elämää kuvaavasta teoksestaan Mestari.
• 12. joulukuuta – Ruandan vuoden 1994 kansanmurhaa käsitellyt kansainvälinen erikoistuomioistuin nosti ensimmäiset syytteet kahdeksaa henkilöä vastaan.
• 20. joulukuuta – 157 ihmistä sai surmansa yhdysvaltalaisen matkustajakoneen maahansyöksyssä Kolumbiassa.
• 24.-26. joulukuuta – Suomessa oli 1900-luvun kylmin joulu. Maan eteläosassa mitattiin monin paikoin 25-30 pakkasasteen lukemia.^[2]
• 28. joulukuuta – Ilmanlaatu oli Pääkaupunkiseudulla poikkeuksellisen huono
• 31. joulukuuta – Viimeinen Lassi ja Leevi -sarjakuvastrippi julkaistiin.

muokkaa Tuntematon päivämäärä

• Kesäkuu – Näyttelijä Sharon Stone sai Golden Globen parhaana naispääosana elokuvasta Casino, hän oli samasta roolista myös Oscar-ehdokkaana.
• Heinäkuu – Irak ilmoitti vetäytyvänsä yhteistyöstä YK:n UNSCOM-asetarkastajien ja IAEA:n kanssa, jos kauppasaartoa maata vastaan ei pureta 31. elokuuta mennessä. YK:n turvallisuusneuvoston jäsenmaiden välit alkoivat rakoilla.
• Heinäkuu – Saddam Hussein paljasti Irakin biologisten ja ydinaseiden ohjelman laajuuden lankonsa, Hussein Kamil al Majidin, loikkauksen jälkeen.
• Andrew Wiles todisti Fermat'n suuren lauseen.

muokkaa Syntyneitä

• Josef Wenzel, Liechtensteinin kruununprinssi
• Matias Hangasmaa, suomalainen näyttelijä
• Georgie Henley, englantilainen näyttelijä

muokkaa Kuolleita

• 1. tammikuuta – Eugene Wigner, unkarilais-yhdysvaltalainen Nobel-fyysikko
• 2. tammikuuta – Mohamed Siad Barre, Somalian diktaattori
• 9. tammikuuta – Souphanouvong, Laosin presidentti, prinssi
• 14. tammikuuta – Elsa Maire Ojonen, Harmony Sistersin laulaja (s. 1916, kuoli vaikean sairauden murtamana Kotkassa, jonne hän palasi Chicagosta vain muutamia kuukausia ennen kuolemaansa)
• 16. tammikuuta – Nils Oker-Blom, suomalainen lääkäri, arkkiatri
• 18. tammikuuta – Adolf Butenandt, saksalainen Nobel-biokemisti
• 20. tammikuuta – Mehdi Bazargan, Iranin pääministeri
• 24. tammikuuta – Regina Linnanheimo, suomalainen elokuvanäyttelijä
• 28. tammikuuta – Rolf Bergroth, suomalainen pianisti
• 30. tammikuuta – Gerald Durrell, englantilainen kirjailija
• 31. tammikuuta – Eino Kaipainen (s. 1899), suomalainen näyttelijä
• 31. tammikuuta – Kerttu Saalasti, suomalainen kansanedustaja ja ministeri, opetusneuvos
• 2. helmikuuta – Seppo Hanski, suomalainen muusikko
• 4. helmikuuta – Patricia Highsmith, yhdysvaltalainen kirjailija
• 9. helmikuuta – Kalevi Keihänen, suomalainen liikemies, seuramatkailun kehittäjä
• 9. helmikuuta – William Fulbright, yhdysvaltalainen poliitikko
• 17. helmikuuta – Viktor Vladimirov, neuvostoliittolainen diplomaatti, kenraali
• 19. helmikuuta – Heikki Lounaja, suomalainen kirjailija
• 20. helmikuuta – Iris Kähäri, suomalainen kirjailija
• 23. helmikuuta – James Herriot, englantilainen kirjailija, eläinlääkäri
• 6. maaliskuuta – Anna Bondestam, suomalainen kirjailija
• 8. maaliskuuta – Ingo Schwichtenberg metallimuusikko ja rumpali
• 10. maaliskuuta – Raoul Palmgren, suomalainen kirjailija, professori
• 11. maaliskuuta – Väinö Valve, suomalainen kenraali, viimeinen elossa ollut jääkäri
• 11. maaliskuuta – Sir Harold Wilson, Ison-Britannian pääministeri
• 14. maaliskuuta – William Fowler, yhdysvaltalainen fyysikko (Nobelin fysiikanpalkinto 1983)
• 20. maaliskuuta – Mielikki Ivalo, suomalainen kirjailija ja joogaohjaaja
• 26. maaliskuuta – Eric Wright ("Eazy-E"), rap-laulaja ja gangstarapin alulle panija
• 1. huhtikuuta – Paul Norrback, suomalainen harmonikkataiteilija
• 2. huhtikuuta – Hannes Alfvén, ruotsalainen Nobel-fyysikko
• 6. huhtikuuta – V. J. Sukselainen, suomalainen poliitikko
• 10. huhtikuuta – Günter Guillaume, itäsaksalainen vakooja
• 10. huhtikuuta – Anja Ignatius, suomalainen viulisti, professori
• 20. huhtikuuta – Milovan Djilas, jugoslavialainen poliitikko
• 25. huhtikuuta – Ginger Rogers, yhdysvaltalainen näyttelijä ja tanssija
• 25. huhtikuuta – Eino Lottanen, suomalainen poliitikko, maanviljelysneuvos
• 5. toukokuuta – Mihail Botvinnik, venäläinen shakkimestari
• 15. toukokuuta – Christian Anfinsen, yhdysvaltalainen Nobel-biokemisti
• 18. toukokuuta – Alexander Godunov, näyttelijä
• 1. kesäkuuta – Eva Cederström, suomalainen taidemaalari
• 25. kesäkuuta – Ernest Walton, irlantilainen Nobel-fyysikko
• 28. kesäkuuta – Petri Walli, suomalainen rock-muusikko
• 29. kesäkuuta – Lana Turner, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 4. heinäkuuta – Eva Gabor, näyttelijätär
• 7. heinäkuuta – Eeva-Liisa Manner, suomalainen runoilija
• 13. heinäkuuta – Matti Pellonpää (s. 1951), suomalainen näyttelijä
• 17. heinäkuuta – Juan Manuel Fangio, argentiinalainen Formula 1 -legenda, viisinkertainen maailmanmestari
• 24. heinäkuuta – Hans Wind, suomalainen lentäjä, kapteeni
• 2. elokuuta – Irja Ranin, suomalainen näyttelijä ja TV-ohjaaja
• 9. elokuuta – Jerry Garcia, kitaristi ("Grateful Dead")
• 10. elokuuta – Niilo Ryhtä, suomalainen poliitikko, maaherra
• 21. elokuuta – Subrahmanyan Chandrasekhar, intialais-yhdysvaltalainen tähtitieteilijä (Nobelin fysiikanpalkinto 1983)
• 9. syyskuuta – Sauli Lehtonen, laulaja
• 14. syyskuuta – Aino Räsänen, suomalainen kirjailija
• 24. syyskuuta – Aimo T. Nikolainen, Helsingin hiippakunnan piispa
• 9. lokakuuta – Sir Alec Douglas-Home, Ison-Britannian pääministeri
• 24. lokakuuta – Pentti Tuominen, suomalainen oopperalaulaja
• 29. lokakuuta – Reino Karpola, suomalainen poliitikko
• 4. marraskuuta – Jitzhak Rabin, Israelin pääministeri
• 12. marraskuuta – Sven Högström, suomalainen lakimies ja poliitikko
• 13. marraskuuta – Harry Schreck, suomalainen arkkitehti
• 19. marraskuuta – Urho Kiukas, suomalainen poliitikko, maaherra
• 23. marraskuuta – Einari Teräsvirta, suomalainen arkkitehti
• 24. marraskuuta – Onni Närvänen, suomalainen ammattiyhdistysjohtaja ja ministeri
• 22. joulukuuta – James Meade, brittiläinen Nobel-taloustieteilijä
• 25. joulukuuta – Dean Martin, yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä

muokkaa Nobelin palkinnot

• Nobelin fysiikanpalkinto: Martin Perl ja Frederick Reines
• Nobelin kemianpalkinto: Paul J. Crutzen, Mario J. Molina ja Frank Rowland
• Nobelin lääketieteen palkinto: Edward Lewis, Christiane Nüsslein-Volhard ja Eric Wieschaus
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Seamus Heaney
• Nobelin rauhanpalkinto: Józef Rotblat

muokkaa Muuta

• Elokuvavuosi 1995

muokkaa Viitteet