WikiPortallus: 1993.html

Vuosisadat: 1700-luku 1800-luku 1900-luku 2000-luku 2100-luku

Vuosikymmenet: 1880-luku 1890-luku 1900-vuosikymmen 1910-luku 1920-luku 1930-luku 1940-luku 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-vuosikymmen 2010-luku

Vuodet: 1899 1900 1901 1902 1903 1904 1905 1906 1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Vuosi 1993 on normaali vuosi, joka alkaa perjantaista.

muokkaa Tapahtumia

muokkaa Tammikuu

1. tammikuuta – Tšekkoslovakia jakautui, Tšekki ja Slovakia itsenäistyivät.
1. tammikuuta – Yhtenäismarkkinat Euroopan yhteisön alueella alkoivat.
1. tammikuuta – MTV ja Kolmoskanava yhdistyivät, uuden kanavan nimeksi tuli MTV3.
1. tammikuuta – Yleinen hätänumero 112 otettiin käyttöön myös Suomessa. Aiempi hätänumero oli ollut 000.
1. tammikuuta – Uusi laki laajensi Ahvenanmaan itsehallintoa. Maakunta sai muun muassa oman passin ja postilaitoksen.
1. tammikuuta – Kaarina, Kiuruvesi, Närpiö, Pyhäjärvi ja Somero muuttuivat kaupungeiksi; Pyhäjärvi muutti samalla nimensä Pyhäsalmeksi. Kalannin kunta liitettiin Uuteenkaupunkiin, Konginkankaan kunta Äänekosken kaupunkiin, Rauman mlk Rauman kaupunkiin, Säynätsalon kunta Jyväskylän kaupunkiin ja Tenholan kunta Tammisaaren kaupunkiin.
1. tammikuuta – Ikaalisten ja Parkanon kaupungit sekä Hämeenkyrön, Kihniön, Mouhijärven ja Viljakkalan kunnat siirrettiin Turun ja Porin läänistä Hämeen lääniin.
1. tammikuuta – Suomen kansallisuustunnukseksi moottoriajoneuvoissa ja postiliikenteessä vaihtui FIN entisen SF:n tilalle.
3. tammikuuta – George Bush ja Boris Jeltsin allekirjoittivat Moskovassa START II -sopimuksen.
5. tammikuuta – Liberian mukavuuslipun alla purjehtinut säiliöalus Braer ajoi karille Shetlandsaarten lähellä ja upposi. Lähes puolet aluksen noin 80 000 tonnin öljylastista vuoti mereen, mikä aiheutti vakavat ympäristövahingot.
11. tammikuuta – Suomen Kristillisen Liiton kansanedustaja Vesa Laukkanen erosi puolueen eduskuntaryhmästä ja perusti oman Vaihtoehto Suomelle -nimisen eduskuntaryhmän. Myöhemmin hän erosi myös puolueesta.
12. tammikuuta – Oikeudenkäynti Itä-Saksan entistä puoluejohtajaa Erich Honeckeria vastaan lopetettiin ja hänet vapautettiin syytteistä. Lisäksi hän sai luvan matkustaa sukulaistensa luo Chileen, mikä aiheutti Saksassa vastalauseita. Lääkärit olivat todenneet 80-vuotiaan Honeckerin sairastavan maksasyöpää.
19. tammikuuta – IBM julkisti tehneensä 4,97 miljardin dollarin tappion vuonna 1992, mikä oli sen historian huonoin tulos.
19. tammikuuta – Irak kielsi YK:n tarkastajia lentämästä omilla koneillaan Irakissa ja aloitti sotatoimet lentokieltoalueilla. USA ampui 40 risteilyohjusta Bagdadiin tehtaisiin, joiden arveltiin liittyvän Irakin varusteluohjelmaan. Irak suostui tämän jälkeen lentojen jatkamiseen.
20. tammikuuta – Bill Clinton vannoi Yhdysvaltain presidentin virkavalan.
26. tammikuuta – Václav Havel valittiin Tšekin presidentiksi.

muokkaa Helmikuu

1. helmikuuta – Suomi, Ruotsi ja Itävalta aloittivat liittymisneuvottelut Euroopan yhteisön (myöhemmin Euroopan unioni) kanssa.
12. helmikuuta – Merseysidessa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa kaksi kymmenvuotiasta poikaa kaappasi kaksivuotiaan James Bulgerin äidiltään, pahoinpitelivät hänet kuoliaaksi ja jättivät junaradalle.
14. helmikuuta – Iran uudisti kirjailija Salman Rushdielle langetetun kuolemantuomion ja korotti hänen tappamisestaan maksettavan palkkion kahteen miljoonaan dollariin.
22. helmikuuta – Babylon 5 -tv-sarjan pilottijakso The Gathering esitettiin Yhdysvalloissa.
24. helmikuuta – Paraguayssa paljastui asiakirja, jonka mukaan Adolf Hitlerin sijainen Martin Bormann olisi kuollut Paraguayssa 15. helmikuuta 1959. Bormann oli kadonnut Natsi-Saksan kukistuessa toukokuun alussa 1945 ja hänet oli tuomittu Nürnbergin oikeudenkäynnissä poissaolevana kuolemaan.
24. helmikuuta – Ulf Sundqvist erosi SDP:n puheenjohtajan paikalta. Varapuheenjohtaja Antero Kekkonen valittiin väliaikaiseksi puheenjohtajaksi kesän puoluekokoukseen saakka.
26. helmikuuta – New York Cityssä pommi-isku World Trade Centeriin tappoi kuusi ihmistä ja yli tuhat haavoittui.
28. helmikuuta – ATF:n agentit hyökkäsivät Daavidin oksa -kultin maatilalle Wacossa Teksasissa pidättääkseen kulttijohtaja David Koreshin. Neljä agenttia ja viisi kultin jäsentä kuoli hyökkäyksessä, joka johti 51-päiväiseen saartoon.

muokkaa Maaliskuu

12. maaliskuuta – Bombayssa Intiassa pommi-iskut tappoivat 300 ihmistä.
12. maaliskuuta – Pohjois-Korea ilmoitti vetäytyvänsä ydinsulkusopimuksesta.
13. maaliskuuta – Suuri lumimyrsky toi ennätykselliset lumisateet Yhdysvaltain itärannikolle ja vaikutti säähän Kuubasta Québeciin. Yhdysvalloissa 184 ihmistä menehtyi.
22. maaliskuuta – Intel toimitti ensimmäiset Pentium-suorittimet.
28. maaliskuuta – Édouard Balladurista tuli Ranskan pääministeri.
31. maaliskuuta – Richard Depewin kirjoittaman ohjelman ohjelmointivirhe lähetti viestin yli 200:aan uutisryhmään samanaikaisesti. Joel Furr nimitti tapahtumaa "spämmäykseksi".

muokkaa Huhtikuu

1. huhtikuuta – Kokoomus valitsi ylipormestari Raimo Ilaskiven presidenttiehdokkaakseen vuoden 1994 vaaleihin.
4. huhtikuuta – Suomen Keskusta valitsi ulkoministeri Paavo Väyrysen presidenttiehdokkaakseen.
14. huhtikuuta – Moskovassa alkoi oikeudenkäynti elokuun 1991 vallankaappaukseen osallistuneita vastaan. Syytettyinä oli 12 entistä neuvostojohtajaa, mm. Gennadi Janajev, Anatoli Lukjanov ja Vladimir Krjutshkov.
19. huhtikuuta – Lähes 80 Daavidin oksa -lahkon jäsentä teki joukkoitsemurhan Teksasissa Yhdysvalloissa sytyttämällä talonsa palamaan. Kuolleiden joukossa oli lahkon johtaja David Koresh.
20. huhtikuuta – Eduskunta poisti Etelä-Afrikan vastaiset talouspakotteet.
22. huhtikuuta – Mosaic 1.0 -web-selain julkaistiin.
23. huhtikuuta – Entinen kansanedustaja ja ministeri Olavi Martikainen nimitettiin Kuopion läänin maaherraksi kesäkuun alusta lähtien. Entinen maaherra Kauko Hjerppe jäi eläkkeelle. Martikaisen kauden oli määrä kestää vuoden 2000 loppuun saakka, mutta se päättyi jo 1997 Kuopion läänin lakkauttamiseen.
25. huhtikuuta – Vasemmistoliitto valitsi presidenttiehdokkaakseen puheenjohtajansa Claes Anderssonin.

muokkaa Toukokuu

1. toukokuuta – Kansanedustaja Mauri Miettinen siirtyi Kymen läänin maaherraksi Matti Jaatisen jäädessä eläkkeelle. Miettisen tilalle eduskuntaan tuli Timo Ihamäki. Miettisen kauden piti kestää vuoden 2000 loppuun, mutta se päättyi jo syyskuun alussa 1997 Kymen läänin lakkauttamiseen.
5. toukokuuta – Ulkoministeri Paavo Väyrynen erosi Esko Ahon hallituksesta keskittyäkseen presidentinvaalikampanjaansa. Uudeksi ulkoministeriksi valittiin MTK:n puheenjohtaja Heikki Haavisto.
15. toukokuuta – Euroviisut järjestettiin Millstreetissä Irlannissa.
16. toukokuuta – Valtiosihteeri Martti Ahtisaari voitti SDP:n presidenttiehdokkaasta käydyn esivaalin. Tulosta pidettiin yleisesti raskaana arvovaltatappiona vaalin hävinneelle pitkän linjan poliitikolle Kalevi Sorsalle.^[1]
24. toukokuuta – Eritrea itsenäistyi.
28. toukokuuta – Eritrea ja Monaco hyväksyttiin YK:n jäsenmaiksi. Järjestössä oli nyt 183 jäsentä.
29. toukokuuta – Suomen siniristilippu täytti 75 vuotta.
31. toukokuuta – Opel Calibran tuotanto Uudenkaupungin autotehtaalla aloitettiin uudelleen.

muokkaa Kesäkuu

4. kesäkuuta – Kansanedustaja Paavo Lipponen valittiin SDP:n uudeksi puheenjohtajaksi.
6. kesäkuuta – Mongoliassa järjestettiin ensimmäiset presidentinvaalit.
9. kesäkuuta – Japanin kruununprinssi Naruhito meni naimisiin porvarillista syntyperää olevan Masako Owadan kanssa.
11. kesäkuuta – Steven Spielbergin elokuvan Jurassic Park maailman ensi-ilta Yhdysvalloissa.
11. kesäkuuta – Suomen Kristillinen Liitto valitsi presidenttiehdokkaakseen puheenjohtajansa, kansanedustaja Toimi Kankaanniemen.
12. kesäkuuta – RKP valitsi presidenttiehdokkaakseen puolustusministeri Elisabeth Rehnin.
15. kesäkuuta – Paavi Johannes Paavali II siunasi Almudenan katedraalin Madridissa.
24. kesäkuuta – Eduskunta päätti asettaa Kauko Juhantalon syytteeseen valtakunnanoikeudessa ministerivastuulain rikkomisesta.
26. kesäkuuta – Naantalissa avattiin Tove Janssonin luomille Muumi-hahmoille omistettu huvipuisto Muumimaailma.
27. kesäkuuta – Presidentti Bill Clinton määräsi ohjusiskun Irakin tiedustelun päämajaan vastineeksi Irakin suunnitelmasta murhata entinen presidentti George Bush hänen vieraillessaan Kuwaitissa huhtikuussa.

muokkaa Heinäkuu

1. heinäkuuta – Koskenkorvan viina täytti 40 vuotta.
4. heinäkuuta – Suomen Maaseudun Puolue valitsi presidenttiehdokkaakseen entisen puheenjohtajansa, kansanedustaja Sulo Aittoniemen.
5. heinäkuuta – YK:n asetarkastajat lähtivät Irakista Irakin kieltäydyttyä sallimasta valvontakameroiden asennusta ohjusten testaustukikohtiin. Tarkastajat palasivat jälleen Irakin taivuttua.
6. heinäkuuta – Mongoliassa pidettiin ensi kertaa suorat presidentinvaalit.
12. heinäkuuta – 7,2 richterin maanjäristys Hokkaidon rannikolla laukaisi tsunamin, joka surmasi 202 ihmistä Okushirin saarella.
14. heinäkuuta – Paavalin synodi teki Turun hiippakunnan tuomiokapitulille kantelun arkkipiispa John Vikströmiä vastaan tämän homoseksuaaleja koskeneen lausunnon vuoksi. Paavalin synodi syytti Vikströmiä harhaoppisuudesta.
17. heinäkuuta – Guns N' Roses esitti viimeisen keikkansa Use Your Illusion -maailmankiertueesta, joka oli pisimpään kestänyt rock-kiertue.
28. heinäkuuta – Andorra liittyi YK:n jäseneksi.

muokkaa Elokuu

1. elokuuta – Kauppa- ja teollisuusministeri Pekka Tuomisto siirtyi Kansaneläkelaitoksen pääjohtajaksi eläkkeelle jääneen Jaakko Pajulan tilalle. Uudeksi kauppa- ja teollisuusministeriksi tuli kansanedustaja Seppo Kääriäinen.
9. elokuuta – Belgian kuningas Albert II nousi Belgian valtaistuimelle yhdeksän päivää veljensä kuningas Baudouinin kuoleman jälkeen.
24. elokuuta – Ministerineuvos Viktor Vladimirov julkisti muistelmateoksensa Näin se oli, jossa hän myönsi Neuvostoliiton sekaantuneen toistuvasti Suomen sisäisiin asioihin 1980-luvulle saakka.
25. elokuuta – Helsingissä Kallion kaupunginosassa paljastettiin Kain Tapperin veistämä näyttelijä Tauno Palon muistomerkki.
31. elokuuta – Viimeiset venäläissotilaat poistuivat Liettuasta.

muokkaa Syyskuu

Jitzhak Rabin ja Jasser Arafat 13.9.

1. syyskuuta – Turun hiippakunnan tuomiokapituli totesi, ettei Paavalin synodin kantelu arkkipiispa John Vikströmiä vastaan antanut aihetta jatkotoimiin.
4. syyskuuta – Unkarin entinen valtionpäämies Miklos Horthy haudattiin kotiseudulleen. Unkarilaisten suhtautuminen Horthyyn oli edelleen kaksijakoista; toiset pitivät häntä suurena isänmaanystävänä, toiset fasistina.
8. syyskuuta – PLO tunnusti Israelin.
9. syyskuuta – Israel tunnusti PLO:n palestiinalaisen kansan edustajaksi.
9. syyskuuta – Kansanedustaja Heikki Riihijärvi erosi SMP:stä ja perusti oman Suomalainen rintama -nimisen eduskuntaryhmän.
13. syyskuuta – PLO:n johtaja Jasser Arafat ja Israelin pääministeri Jitzhak Rabin kättelivät Washington D.C.:ssa rauhansopimuksen allekirjoituksen jälkeen.
18. syyskuuta – Viimeiset venäläiset sotilaat lähtivät Puolasta.
19. syyskuuta – Natsirikolliseksi syytetty John Demjanjuk karkotettiin Israelista sen jälkeen, kun maan korkein oikeus oli hylännyt häntä vastaan nostetut syytteet.
21. syyskuuta – Venäjän perustuslaillinen kriisi alkoi Jeltsinin hajotettua perustuslain vastaisesti kansanedustajien kongressin ja korkeimman neuvoston.
22. syyskuuta – Vasemmistoliiton puoluesihteeri Matti Viialainen sanoi, että kommunistien taloussotkuissa oli 1980-luvun puolivälistä lähtien menetetty noin 300 miljoonaa markkaa.
28. syyskuuta – Tilastokeskuksen katsauksesta ilmeni, että Suomesta oli kahden ja puolen vuoden aikana kadonnut yli 400 000 työpaikkaa.
30. syyskuuta – Kansanedustaja Erkki Tuomioja tunnusti vuodattaneensa presidentti Urho Kekkosen laatiman salaisen niin sanotun Zavidovo-muistion julkisuuteen syksyllä 1972. Paljastus sisältyi Tuomiojan muistelmateokseen Kukkaisvallasta Kekkosvaltaan.

muokkaa Lokakuu

3. lokakuuta – Mogadishussa Somaliassa laaja taistelu USA:n rauhanturvaajien ja paikallisten sotapäälliköiden välillä, 18 amerikkalaista ja 350 somalia sai surmansa.
5. lokakuuta – Viimeiset Moskovan Valkoiseen taloon linnoittauneet kansanedustajat pakotettiin panssarivaunujen tulella ulos.
11. lokakuuta – Valtakunnanoikeus kokoontui käsittelemään Kauko Juhantaloa vastaan nostettua syytettä Helsingin Säätytalossa.
12. lokakuuta – Eduskunta hyväksyi omaisuudenhoitoyhtiöiden eli ns. roskapankkien perustamisen.
26. lokakuuta – Entisen Itä-Saksan salaisen poliisin Stasin päällikkö Erich Mielke tuomittiin kuudeksi vuodeksi vankeuteen kahdesta poliisin murhasta, jotka hän oli tehnyt erään toisen kommunistin kanssa vuonna 1931.
29. lokakuuta – Valtakunnanoikeus tuomitsi entisen kauppa- ja teollisuusministerin Kauko Juhantalon yhden vuoden ehdolliseen vankeuteen lahjusten vaatimisesta. Oikeuden mielestä Juhantalo oli yhdistänyt henkilökohtaiset raha-asiansa ja virkatoimensa lainvastaisella tavalla. Juhantalon saamaa tuomiota pidettiin erittäin ankarana.

muokkaa Marraskuu

1. marraskuuta – Euroopan unionin alku: Maastrichtin sopimus astui voimaan.
4. marraskuuta – Liberaalien Jean Chrétienista tuli Kanadan 20. pääministeri.
4. marraskuuta – Suomen Kristillisen Liiton kansanedustaja Eeva-Liisa Moilanen teki aloitteen Kauko Juhantalon erottamiseksi eduskunnasta.
4. marraskuuta – Noin 13 000 työtöntä eri puolilta Suomea osoitti eduskuntatalon edustalla mieltään hallituksen työllisyyspolitiikkaa vastaan.
9. marraskuuta – Mostarin vanha silta tuhoutui serbien tankkien tulituksessa Mostarissa Bosnia ja Hertsegovinassa.
15. marraskuuta – Suomen Pankki laski liikkeelle uuden 20 markan setelin sekä uudet yhden, viiden ja kymmenen markan kolikot. Vuonna 1987 liikkeelle laskettu kymmenen markan seteli poistui käytöstä.
17. marraskuuta – Presidentti Mauno Koivisto ja rouva Tellervo Koivisto muuttivat vastavalmistuneeseen tasavallan presidentin virka-asuntoon Mäntyniemeen.
17. marraskuuta – Erik Bergman sai Pohjoismaiden neuvoston sävellyspalkinnon oopperastaan Det sjungande trädet. Palkinnon arvo oli 200 000 Tanskan kruunua.
18. marraskuuta – Armeija otti vallan käsiinsä Nigeriassa erottaen hallituksen, keskeyttäen parlamentin toiminnan ja lakkauttaen poliittiset puolueet.
18. marraskuuta – Heinolassa vihittiin käyttöön Suomen pisin maantiesilta. Valtatie 4 ohittaa Heinolan lähes kilometrin pituista Tähtiniemen siltaa pitkin.
24. marraskuuta – 11-vuotiaat Robert Thompson ja Jon Venables tuomittiin kaksivuotiaan James Bulgerin murhasta Liverpoolissa määräämättömäksi ajaksi vankeuteen. Heidän tuomionsa muutettiin elinikäiseen ehdolliseen vankeuteen 2001.
25. marraskuuta – Tasavallan presidentti Mauno Koivisto täytti 70 vuotta.

muokkaa Joulukuu

1. joulukuuta – Suomessa astui voimaan alioikeusuudistus, jossa raastuvan- ja kihlakunnanoikeudet lakkautettiin ja tilalle perustettiin käräjäoikeudet
3. joulukuuta – Eduskunta erotti kansanedustaja Kauko Juhantalon äänin 134–41. Juhantalon tilalle eduskuntaan nousi aiemminkin kansanedustajana toiminut Saimi Ääri.
10. joulukuuta – ANC:n johtaja Nelson Mandela ja Etelä-Afrikan presidentti Frederik Willem de Klerk saivat Nobelin rauhanpalkinnon.
17. joulukuuta – Rahanpesusta tuli rikoslain muutoksella rangaistava teko. Lainmuutos astui voimaan vuoden 1994 alussa.
30. joulukuuta – Israel ja Pyhä istuin solmivat diplomaattiset suhteet.

muokkaa Tuntematon päivämäärä

Lama oli syvimmillään Suomessa.
Veikkauksen pitkäveto alkoi kierroksella 45.
Suomea kierteli kevään ja kesän aikana iriadamanteiksi itseään kutsunut 50-60 hengen joukko "elämäntapaintiaaneja". Joukko ilmoitti tutkivansa ihmisen kykyä selviytyä arktisissa oloissa ja se majaili ainakin Kittilässä, Kuhmoisissa ja Helsingissä. Viranomaiset määräsivät joukon karkotettavaksi maasta, koska sen toimeentulosta ei katsottu olevan takeita. "Intiaanit" tekivät karkotuspäätöksestä valituksen, mutta syksyllä he poistuivat Suomesta vähin äänin.

muokkaa Kuolleita

6. tammikuuta – Dizzy Gillespie, yhdysvaltalainen jazz-muusikko
6. tammikuuta – Rudolf Nurejev, venäläissyntyinen tanssija
20. tammikuuta – Audrey Hepburn, englantilais-hollantilainen näyttelijätär
22. tammikuuta – Erik Tawaststjerna, suomalainen pianisti ja musiikintutkija
24. tammikuuta – Gustav Ernesaks, virolainen säveltäjä ja kuoronjohtaja
30. tammikuuta – Heikki Marttila ("Arijoutsi"), suomalainen kirjailija ja toimittaja
11. helmikuuta – Raili Veivo, suomalainen näyttelijä
20. helmikuuta – Ferruccio Lamborghini, italialainen traktori- ja urheiluautotehtailija
25. helmikuuta – Eddie Constantine, ranskalais-yhdysvaltalainen näyttelijä
5. maaliskuuta – Eino Haikala, suomalainen tilastotieteilijä
7. maaliskuuta – Martti Larni, suomalainen kirjailija
10. maaliskuuta – C. Northcote Parkinson, englantilainen historiantutkija ja kirjailija
20. maaliskuuta – Polykarp Kusch, vuoden 1955 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut saksalais-yhdysvaltalainen fyysikko
8. huhtikuuta – Fritz-Hugo Backman, suomalainen näyttelijä ja teatterinjohtaja
8. huhtikuuta – Marian Anderson, yhdysvaltalainen ooppera- ja konserttilaulaja
17. huhtikuuta – Turgut Özal, Turkin presidentti
24. huhtikuuta – Knud Möller, suomalainen radiotoimittaja
28. huhtikuuta – Johan Nykopp, suomalainen diplomaatti ja vuorineuvos
1. toukokuuta – Pierre Bérégovoy, Ranskan entinen pääministeri (itsemurha)
5. kesäkuuta – Erna Tauro, suomalais-ruotsalainen säveltäjä
19. kesäkuuta – Sir William Golding, vuoden 1983 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut englantilainen kirjailija
31. heinäkuuta – Baudouin I, Belgian kuningas
10. elokuuta – Øystein Aarseth ("Euronymous"), norjalainen kitaristi ("Mayhem") (murha)
26. elokuuta – Reima Pietilä, suomalainen arkkitehti
29. elokuuta – Kirsti Ortola, suomalainen näyttelijä
1. syyskuuta – Eugen Malmstén, suomalainen viihdesäveltäjä ja -laulaja
13. syyskuuta – Liisa Kulhia, suomalainen kansanedustaja, toimittaja ja kansalaisaktivisti
24. syyskuuta – Ian Stuart Donaldson, englantilainen muusikko
24. syyskuuta – Bruno Pontecorvo, italialais-venäläinen ydinfyysikko
2. lokakuuta – Unto Miettinen, suomalainen radiotoimittaja ja professori
7. lokakuuta – Sara Hildén, suomalainen taiteenkerääjä ja -edistäjä
25. lokakuuta – Vincent Price, yhdysvaltalainen näyttelijä
25. lokakuuta – Pentti Uusivirta, suomalainen poliitikko ja pankinjohtaja
26. lokakuuta – Lasse Ollinkari, suomalainen sisustusarkkitehti
31. lokakuuta – Federico Fellini, italialainen ohjaaja
31. lokakuuta – River Jude Bottom ("River Phoenix"), yhdysvaltalainen näyttelijä
11. marraskuuta – Olavi Pesonen, suomalainen säveltäjä ja musiikkipedagogi
25. marraskuuta – Anthony Burgess, englantilainen kirjailija
2. joulukuuta – Pablo Escobar, kolumbialainen huumekauppias
4. joulukuuta – Frank Zappa, yhdysvaltalainen rock-muusikko
7. joulukuuta – Wolfgang Paul, vuoden 1989 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut saksalainen fyysikko
12. joulukuuta – Jószef Antall, Unkarin pääministeri
14. joulukuuta – Myrna Loy, yhdysvaltalainen näyttelijä
26. joulukuuta – Niilo Pesonen, suomalainen lääkäri, professori ja pääjohtaja
27. joulukuuta – Paavo Susitaival, suomalainen kirjailija ja everstiluutnantti
31. joulukuuta – Zviad Gamsakhurdia, Georgian presidentti

muokkaa Nobelin palkinnot

muokkaa Muuta

Elokuvavuosi 1993

muokkaa Viitteet

↑ Jouslehto, Olavi - Okker, Jaakko: Tamminiemestä Mäntyniemeen, WSOY 2000, Porvoo, s. 149-150.

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1993.

Wikipedia

jednym slowem pozytywna encyklopedia