Italian pääministeri Moro terroristien vankina
muokkaa Tapahtumia
muokkaa Tammikuu - maaliskuu
- 1. tammikuuta – Air Indian Boeing 747 räjähti lähellä Bombayta, 213lähde?[1] ihmistä sai surmansa.
- 4. tammikuuta – Kansanäänestys Chilessä tuki Augusto Pinochetia.
- 7. tammikuuta – Emilio Palma syntyi Antarktiksella ensimmäisenä ihmisenä historiassa.
- 8. tammikuuta – Mariaanien saariryhmä Tyynellämerellä siirtyi Yhdysvaltain osaksi.
- 10. tammikuuta – Toisinajattelija Pedero Jaoquin Chamorron salamurha johti levottomuuksiin Nicaraguan hallitusta vastaan.
- 17. tammikuuta – Noin 10 000 ihmistä jäi kodittomiksi, kun Etelä-Afrikan hallitus hävitti Unibellin hökkelikaupungin. Viranomaiset väittivät asuntoja laittomiksi ja syyttivät asukkaita luvattomasta oleskelusta alueella.
- 18. tammikuuta – Euroopan ihmisoikeustuomioistuin totesi Yhdistyneen kuningaskunnan syylliseksi vankien pahoinpitelyyn Pohjois-Irlannissa, mutta merkkejä kidutuksesta ei todettu.
- 19. tammikuuta – Viimeinen Länsi-Saksassa valmistettu Volkswagen Kupla lähti Emdenin tehtaan kokoonpanolinjalta.
- 21. tammikuuta – Vainikkalasta Haminaan matkalla ollut säiliöjuna suistui kiskoilta Vehkalahdella, jolloin kuudesta rikkoutuneesta vaunusta valui yli 200 tonnia öljyä maastoon. Onnettomuuden syyksi arveltiin radan heikkoa kuntoa.
- 22. tammikuuta – Etiopia julisti Länsi-Saksan lähettilään ei-toivotuksi henkilöksi.
- 23. tammikuuta – Ruotsi kielsi ensimmäisenä maana otsonikerrosta vahingoittavien aerosolien käytön.
- 24. tammikuuta – Neuvostoliiton ydinkäyttöinen vakoilusatelliitti, Kosmos 954, putosi Kanadaan.
- 25. tammikuuta – Aulis Sallinen sai Pohjoismaiden neuvoston sävellyspalkinnon oopperastaan Ratsumies. Palkinnon arvo oli 75 000 Tanskan kruunua eli noin 50 000 markkaa.
- 25. tammikuuta – Työttömien määrän ilmoitettiin ylittäneen Suomessa 200 000 henkilön rajan. Työttömien määrä oli noussut Suomessa vuoden 1977 aikana nopeammin kuin missään muualla Euroopassa.
- 30. tammikuuta – Lumimyrsky tappoi 90 Yhdysvalloissa.
- 31. tammikuuta – Keskustapuolueen puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen ehdotti Kokoomuksen ottamista mukaan hallitukseen. Pääministeri Kalevi Sorsa torjui ajatuksen. Kokoomuksen puheenjohtaja Harri Holkeri piti Virolaisen ehdotusta taktisena.
- 1. helmikuuta – Elokuvaohjaaja Roman Polański pakeni Ranskaan myönnettyään olleensa sukupuoliyhteydessä 13-vuotiaan tytön kanssa.
- 11. helmikuuta – Somalian armeija mobilisoitiin Etiopian hyökkäyksen vuoksi.
- 11. helmikuuta – Kiina salli Aristoteleen, Shakespearen, ja Dickensin teokset.
- 15. helmikuuta – Sarjamurhaaja Ted Bundy jäi kiinni Floridassa.
- 16. helmikuuta – Suomen markka devalvoitiin kolmannen kerran vajaan vuoden kuluessa, 8 %.
- 17. helmikuuta – Tanskalainen kansanedustaja Mogens Glistrup tuomittiin veropetoksesta yli viiden miljoonan kruunun (3,5 miljoonan markan) sakkoihin ja jälkiveroihin. Glistrup oli paljastanut, ettei hän ollut maksanut lainkaan veroja 1,5 miljoonan kruunun tuloistaan.
- 18.–26. helmikuuta – Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut Lahdessa.
- 1. maaliskuuta – Tupakkalaki astui voimaan.
- 1. maaliskuuta – Tasavallan presidentti Urho Kekkonen antoi eduskunnassa juhlallisen vakuutuksen viidennen presidenttikautensa aluksi.
- 3. maaliskuuta – Etiopia myönsi joukkojensa taistelevan Kuuban avulla Somaliaa vastaa Ogadenissa.
- 3. maaliskuuta – Ruotsalainen kansanpuolue jäi pois Kalevi Sorsan hallituksesta. Kristian Gestrinin tilalle opetusministeriksi nimitettiin Liberaalisen kansanpuolueen Jaakko Itälä. Tuure Salon tilalle oikeusministeriksi nimitettiin Paavo Nikula.
- 3. maaliskuuta – Charles Chaplinin ruumis varastettiin hautausmaalta Sveitsistä (se löydettiin 11 viikkoa myöhemmin).
- 3. maaliskuuta – Rhodesia hyökkäsi Sambiaan.
- 5. maaliskuuta – Somalian joukot kärsivät tappion Neuvostoliiton ja Kuuban tukemille Etiopian joukoille Ogadenin sodassa. Noin puoli miljoonaa Ogadenin alueella asunutta somalia pakeni Somalian puolelle.
- 11. maaliskuuta – Palestiinalais-terroristit tappoivat 34 israelilaista Tel Aviv-Haifa-moottoritiellä.
- 16. maaliskuuta – Israel hyökkäsi Libanoniin.
- 16. maaliskuuta – Punaiset prikaatit kaappasivat Italian pääministeri Aldo Moron. Hänet löydettiin kuolleena 9. toukokuuta.
- 17. maaliskuuta – Liberian mukavuuslipun alla purjehtinut säiliöalus Amoco Cadiz ajoi kovassa merenkäynnissä karille Ranskan rannikolla ja katkesi. Mereen joutunut öljy saastutti Englannin kanaalin rannikkoa parinsadan kilometrin matkalta.
- 18. maaliskuuta – Pakistanin syrjäytetty pääministeri Zulfikar Ali Bhutto tuomittiin kuolemaan vuonna 1974 tapahtuneesta poliittisesta murhasta. Bhutto itse piti oikeudenkäyntiä "poliittisena riistona".
muokkaa Huhtikuu - kesäkuu
- 1. huhtikuuta – Tiedonantaja-lehteä uhattiin valepommilla.
- 1. huhtikuuta – SKP:n puheenjohtaja Aarne Saarinen syytti Kiinan Suomen-suurlähetystöä karkeasävyisestä Neuvostoliiton vastaisesta toiminnasta ja vaati hallitusta puuttumaan asiaan.
- 8. huhtikuuta – Vanha ylioppilastalo Helsingin keskustassa vaurioitui pahoin tulipalossa. Rakennuksesta löydettiin kuolleena Helsingin keskusvankilasta lomalla ollut vanki, jonka epäiltiin sytyttäneen palon.
- 9. huhtikuuta – Somalian hallitus kukisti armeijan eräiden ryhmittymien vallankaappausyrityksen. Ogadenin sodassa kärsitty tappio oli herättänyt armeijan keskuudessa laajaa tyytymättömyyttä maan diktaattoria Siad Barrea kohtaan.
- 16. huhtikuuta – 15 000 entistä Ranskan vastarintaliikkeen jäsentä osoitti mieltään natsismia vastaan Kölnissä.
- 20. huhtikuuta – Neuvostoliiton ilmapuolustus pakotti alas Pariisista Alaskan kautta Souliin lennolla olleen Korean Airin lennon 902 Murmanskin lähellä Neuvostoliiton ilmatilassa. Kone teki pakkolaskun Uhtuan Korpijärvelle 80 km Suomussalmelta koilliseen. Matkustajat kuljetettiin neljän päivän kuluttua Helsinkiin.[2]
- 20. huhtikuuta – Kaasuräjähdyksestä alkanut raivoisa tulipalo tuhosi hotelli Heinolanhovin. Hotellin siivooja ja vahtimestari saivat surmansa. Myös useita lähellä sijainneita rakennuksia vaurioitui.
- 22. huhtikuuta – Euroviisut järjestettiin Pariisissa Ranskassa.
- 27. huhtikuuta – Afganistanin presidentti Mohammed Daoud Khan kuoli vallankaappauksessa.
- 11. toukokuuta – Tuhansia Zairen hallitusta vastustavia kapinallisia hyökkäsi Angolan puolelta Zairen eteläosassa sijaitsevalle strategisesti tärkeälle Kolwezin kaivosalueelle.
- 14. toukokuuta – Israelin ulkoministeri Moshe Dayan vieraili Suomessa. Presidentti Urho Kekkonen oli siirtynyt maaseudulle eikä ottanut Dayania vastaan.
- 15. toukokuuta – Oikorata Jämsästä Jyväskylään avattiin liikenteelle. Tällä 53 km:n pituisella rataosalla on 9,5 km tunneleita. Rataosan rakennustyötä, joka oli kestänyt yli 13 vuotta, kuvattiin Suomen vaikeimmaksi.
- 18. toukokuuta – Neuvostoliitossa toisinajattelija Juri Orlov tuomittiin seitsemäksi vuodeksi pakkotyöhön vastavallankumouksellisen materiaalin levittämisestä.
- 18.–19. toukokuuta – Belgialaisia ja ranskalaisia laskuvarjojoukkoja lähetettiin Zaireen auttamaan kapinallisten vastaisessa taistelussa. Surmansa sai ehkä jopa toistatuhatta ihmistä. Presidentti Mobutu Sese Seko syytti Kuubaa kapinallisten tukemisesta.
- 25. toukokuuta – Ensimmäinen Unabomberin pommi räjähti Northwestern Universityssä.
- 26. toukokuuta – Verohallituksen pääjohtaja Mikko Laaksonen erotettiin virastaan. Laaksonen piti päätöstä ajojahtina.
- 10. kesäkuuta – 20 ihmistä sai surmansa Boråsin kaupunginhotellin palossa Ruotsissa. Räjähdysmäisen palon uhreista suurin osa oli koulun päättymistä juhlineita nuoria.
- 12. kesäkuuta – Sarjamurhaaja David Berkowitz, "Son of Sam", tuomittiin vankeuteen (25 vuodesta elinkautiseen).
- 15. kesäkuuta – Jordanian kuningas Hussein meni naimisiin 26-vuotiaan Lisa Halabyn kanssa, josta tuli Jordanian kuningatar Noor.
- 19. kesäkuuta – Sarjakuva Karvinen esiintyi ensimmäisen kerran lehdissä.
- 23. kesäkuuta – Josip Broz Tito nimettiin Jugoslavian elinikäiseksi presidentiksi.
- 24. kesäkuuta – Jemenin presidentti Hussein al-Ghashmi tapettiin.
- 26. kesäkuuta – Bretagnelaisnationalistien pommi teki tuhoa Versaillesissa.
- 30. kesäkuuta – Etiopia hyökkäsi Eritreaan.
muokkaa Heinäkuu - syyskuu
- 3. heinäkuuta – Suomalaisten rakennusliikkeiden yhteenliittymä sai satojen miljoonien markkojen arvoisen urakan Kaija ja Heikki Sirénin suunnitteleman kongressipalatsin rakentamiseksi Irakin pääkaupunkiin Bagdadiin.
- 7. heinäkuuta – Salomonsaaret itsenäistyi Yhdistyneestä kuningaskunnasta.
- 11. heinäkuuta – Ainakin 250 ihmistä sai surmansa Tarragonan kaupungissa Espanjassa propaanikaasua kuljettaneen rekka-auton törmättyä leirintäaluetta rajaavaan muuriin. Säiliöauto räjähti törmäyksessä, jolloin palavaa kaasua sinkoutui laajalle alueelle.
- 25. heinäkuuta – Ensimmäinen koeputkilapsi, Louise Brown, syntyi.
- 6. elokuuta – Paavi Paavali VI kuoli 80-vuotiaana. Uusi paavi Johannes Paavali I kuoli 34 päivän paavina olon jälkeen 28. syyskuuta. Hänen seuraajansa kardinaali Karol Wojtyła otti nimen Johannes Paavali II tullessaan paaviksi 16. lokakuuta.
- 20. elokuuta – Pyssymiehet avasivat tulen Israelin lentoyhtiön El Alin bussissa Lontoossa.
- 20. elokuuta – Abadanissa Iranissa teatterin tuhopoltossa menehtyi 400 ihmistä.lähde?[3]
- 24. elokuuta – Valtiojohtoisen Valcon väritelevision kuvaputkia valmistava tehdas vihittiin käyttöön Imatralla.
- 25. elokuuta – Torinon käärinliina oli näytteillä ensi kertaa 45:een vuoteen.
- 11. syyskuuta Ruotsalainen F1-kuljettaja Ronnie Peterson kuoli edellisenä päivänä Italian GP:n lähdössä Monzassa sattuneessa joukkokolarissa saamiinsa vammoihin.
- 17. syyskuuta – Camp Davidin rauhansopimus solmittiin Israelin ja Egyptin välille.
- 17. syyskuuta – Raju maanjäristys surmasi 25 000lähde?[4] ihmistä Iranin koillisosassa. Minuutin kestäneen järistyksen keskus oli Tabasin kaupungissa, jonka 12 000 asukkaasta suurin osa kuoli tai loukkaantui.lähde?[5]
- 25. syyskuuta – Boeing 727 törmäsi pienkoneeseen San Diegossa Kaliforniassa. Onnettomuudessa kuoli 144 ihmistä.lähde?[6]
- 27. syyskuuta – Turun raastuvanoikeudessa alkoi Salora-jutun oikeuskäsittely. Yhtiön johtoa syytettiin veronkierrosta, mutta päähuomion veivät tunnetuille poliitikoille, mm. Kalevi Sorsalle ja Johannes Virolaiselle sekä kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikölle Bror Wahlroosille, lahjoitetut stereolaitteet.
- 30. syyskuuta – Suomen ensimmäinen lentokonekaappaus: 37-vuotias oululainen liikemies Aarno Lamminparras kaappasi Finnairin matkustajakoneen matkalla Helsingistä Ouluun.
- 30. syyskuuta – Hangon edustalla kuoli 10 nuorta veneonnettomuudessa. Viikinki-huvivene oli joutunut pois laivareitiltä, törmännyt kariin ja uponnut. Veneestä oli ammuttu hätäraketteja, mutta pelastustoimet käynnistyivät hitaasti eivätkä ehtineet ajoissa. Yhtä merivartijaa ja yhtä pursimiestä vastaan nostettiin syytteet kuolemantuottamuksesta.
muokkaa Lokakuu - joulukuu
- 1. lokakuuta – Vietnam hyökkäsi Kamputseaan.
- 1. lokakuuta – Kuumailmapalloilija Veikko Kaseva kuoli Tampereella pallon syöksyttyä maahan pallon päällä olleen venttiilin petettyä.
- 1. lokakuuta – Uusi arkkipiispa Mikko Juva vihittiin virkaansa Turun tuomiokirkossa. Vihkimisen suoritti Oulun piispa Hannes Leinonen.
- 3. lokakuuta – Suomen Ilmavoimien DC-3 putosi Kuopiossa heti Rissalan lentokentältä nousun jälkeen Juurusveteen. 15 henkilöä menehtyi, joukossa maan päättäjiä, jotka osallistuivat Maanpuolustuskurssille. Myös Tarja Halosen piti osallistua lennolle, mutta lääkäri kielsi hänen osallistumisensa raskauden vuoksi.
- 14. lokakuuta – Daniel arap Moista tuli Kenian presidentti.
- 3. marraskuuta – Dominica itsenäistyi Yhdistyneestä kuningaskunnasta.
- 7. marraskuuta – Indira Gandhi valittiin uudelleen Intian parlamenttiin.
- 13. marraskuuta – Liikkeenharjoittaja Pekka Siitoin tuomittiin Helsingin raastuvanoikeudessa viideksi vuodeksi vankeuteen kirjapaino Kursiivin tuhopoltosta. Kirjapainossa oli sytytetty tulipalo 26. marraskuuta 1977. Myös neljä muuta juttuun osallista tuomittiin eripituisiin vankeusrangaistuksiin.
- 16. marraskuuta – Aarno-myrsky riehui Etelä-Pohjanmaalla ja Pirkanmaan pohjoisosassa.
- 18. marraskuuta – Jonestownin joukkoitsemurha: Jim Jones juotti lahkolaisilleen syanidilla terästettyä juomaa Guyanassa. 913 ihmistä kuoli, mukaan lukien 276 lasta
- 20. marraskuuta – Epäonnistunut sotilasvallankaappausyritys Espanjassa.
- 20. marraskuuta – Presidentti Urho Kekkonen sanoi, etteivät Neuvostoliiton johto ja puolustusministeriö esittäneet Suomelle yhteisiä sotaharjoituksia. Kekkonen piti liikkuneita tietoja länsimaiden lehdistön yrityksenä häiritä Suomen ja Neuvostoliiton suhteita.
- 4. joulukuuta – Namibiassa alkoivat Etelä-Afrikan järjestämät viisipäiväiset perustuslakineuvoston vaalit. Vapautusjärjestö SWAPO kehotti äänestäjiä boikotoimaan vaaleja.
- 11. joulukuuta – Kaksi miljoonaa ihmistä osoitti mieltään šaahia vastaan Iranissa.
- 27. joulukuuta – Espanjassa hyväksyttiin uusi perustuslaki, joka päätti virallisesti 40 vuotta jatkuneen sotilasdiktatuurin.
muokkaa Tuntematon päivämäärä
- Suomen Teatterikoulun ja Helsingin Ylioppilasteatterin nuoret teatterinharrastajat esittivät kesällä itse tekemänsä näytelmän Pete Q.
- Leevi and the Leavings perustettiin.
muokkaa Syntyneitä
- 8. tammikuuta – Heidi Kyrö, suomalainen laulaja
- 9. tammikuuta – Alexander James McLean, yhdysvaltalainen laulaja ("Backstreet Boys")
- 19. tammikuuta – Laura Närhi, suomalainen laulaja ("Kemopetrol")
- 28. helmikuuta – Mira Luoti, suomalainen laulaja ("PMMP")
- 1. maaliskuuta – Jensen Ackles, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 21. maaliskuuta – Kevin Federline, yhdysvaltalainen tanssija
- 11. toukokuuta – Laetitia Casta, ranskalainen malli ja näyttelijä
- 16. toukokuuta – Vappu Pimiä, suomalainen radio- ja tv-juontaja
- 22. toukokuuta – Katie Price ("Jordan"), brittijulkkis
- 2. kesäkuuta – Nikki Cox, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 29. kesäkuuta – Nicole Scherzinger, yhdysvaltalainen laulaja ("The Pussycat Dolls")
- 9. heinäkuuta – Linda Park, yhdysvaltalainen näyttelijä ("Star Trek: Enterprise" -sarjan "Hoshi Sato")
- 25. heinäkuuta – Louise Brown, englantilainen koeputkilapsi (maailman ensimmäinen)
- 9. elokuuta – Audrey Tautou, ranskalainen näyttelijä
- 23. elokuuta – Kobe Bryant, yhdysvaltalainen koripalloilija
- 22. syyskuuta – Mikko Leppilampi, suomalainen näyttelijä ja laulaja
- 25. lokakuuta – Markus Pöyhönen, suomalainen pikajuoksija
- 27. lokakuuta – Vanessa-Mae Vanakorn Nicholson ("Vanessa-Mae"), brittiläinen viulisti
- 10. marraskuuta – Eve Jihan Jeffers ("Eve"), yhdysvaltalainen laulaja
- 2. joulukuuta – Nelly Furtado, kanadalainen laulaja
- 6. joulukuuta – Mijailo Mijailović, Anna Lindhin serbialaissyntyinen surmaaja
- 18. joulukuuta – Katie Holmes, yhdysvaltalainen näyttelijä
muokkaa Kuolleita
- 14. tammikuuta – Hubert Humphrey, yhdysvaltalainen poliitikko
- 14. tammikuuta – Kurt Gödel, itävaltalais-yhdysvaltalainen matemaatikko
- 20. tammikuuta – Viljami Kalliokoski, suomalainen poliitikko ja maanviljelysneuvos
- 9. helmikuuta – Lasse Sirviö, suomalainen kilpa-autoilija
- 11. helmikuuta – Harry Martinson, vuoden 1974 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut ruotsalainen kirjailija
- 14. helmikuuta – Antti Kukkonen, suomalainen poliitikko ja rovasti
- 21. helmikuuta – Hagar Olsson, suomalainen kirjailija
- 1. maaliskuuta – Reino Oittinen, suomalainen koulumies ja poliitikko
- 14. maaliskuuta – Esti Heiniö, suomalainen kirjailija
- 28. maaliskuuta – Karl Oesch, suomalainen jääkärikenraali
- 25. huhtikuuta – Håkan Brunberg, suomalainen taidemaalari
- 28. huhtikuuta – Roman Karmen, neuvostoliittolainen elokuvaohjaaja
- 1. toukokuuta – Aram Hatšaturjan, neuvostoliittolainen (armenialainen) säveltäjä
- 9. toukokuuta – Aldo Moro, Italian pääministeri (kaapattiin ja murhattiin)
- 10. kesäkuuta – Väinö Muinonen, suomalainen juoksija
- 15. kesäkuuta – Alli Wiherheimo, suomalainen opetusneuvos (Kotilieden pitkäaikainen päätoimittaja)
- 22. kesäkuuta – Jens Otto Krag, Tanskan pääministeri
- 29. heinäkuuta – Umberto Nobile, italialainen ilmailija
- 6. elokuuta – Paavi Paavali VI (sydänkohtaus)
- 22. elokuuta – Jomo Kenyatta, Kenian presidentti
- 7. syyskuuta – Keith Moon, brittiläinen rumpali ("The Who")
- 9. syyskuuta – Jack Warner, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja
- 11. syyskuuta – Ronnie Peterson, ruotsalainen Formula 1 -kuljettaja
- 15. syyskuuta – Willy Messerschmitt, saksalainen lentokonesuunnittelija
- 24. syyskuuta – Manne Siegbahn, vuoden 1924 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut ruotsalainen fyysikko
- 28. syyskuuta – Paavi Johannes Paavali I
- 1. lokakuuta – Veikko Kaseva, suomalainen kuumailmapalloilija
- 3. lokakuuta – Olavi Majlander, suomalainen kansanedustaja
- 3. lokakuuta – Kirsti Hollming, suomalainen kansanedustaja
- 3. lokakuuta – Arto Merisaari, suomalainen kansanedustaja
- 3. lokakuuta – Antti Pohjonen, Vaasan läänin maaherra
- 9. lokakuuta – Jacques Brel, belgialainen säveltäjä ja laulaja
- 21. lokakuuta – Toivo Hyytiäinen, suomalainen keihäänheittäjä
- 22. lokakuuta – Anastas Mikojan, Neuvostoliiton presidentti
- 7. marraskuuta – Gene Tunney, yhdysvaltalainen nyrkkeilijä
- 10. marraskuuta – Jussi Mäntynen, suomalainen kuvanveistäjä
- 15. marraskuuta – Margaret Mead, yhdysvaltalainen antropologi
- 24. marraskuuta – Fjalar Jarva, Suomen poliisiylijohtaja
- 8. joulukuuta – Golda Meir, Israelin pääministeri
- 10. joulukuuta – Ed Wood Jr., yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja
- 11. joulukuuta – Matti Tapio, suomalainen teatteriohjaaja
- 11. joulukuuta – Vincent du Vigneaud, vuoden 1955 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen biokemisti
- 27. joulukuuta – Houari Boumédienne, Algerian presidentti
muokkaa Nobelin palkinnot
- Nobelin fysiikanpalkinto: Pjotr Kapitsa, Arno Penzias ja Robert Woodrow Wilson
- Nobelin kemianpalkinto: Peter D. Mitchell
- Nobelin lääketieteen palkinto: Werner Arber, Daniel Nathans ja Hamilton O. Smith
- Nobelin kirjallisuuspalkinto: Isaac Bashevis Singer
- Nobelin rauhanpalkinto: Anwar Sadat ja Menachem Begin
muokkaa Muuta
muokkaa Viitteet
- ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1979, Otava 1978, Helsinki, s. 34.
- ↑ http://autoreview.ru/archive/2008/07/defender/index.php?phrase_id=4794374
- ↑ Mitä-Missä-Milloin 1979, s. 80.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1980, Otava 1979, Helsinki, s. 12.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin 1980, s. 12.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin 1980, s. 13.
