Wikipedia



 

Vuosisadat: 1700-luku 1800-luku  1900-luku  2000-luku 2100-luku

Vuosikymmenet: 1880-luku 1890-luku  1900-vuosikymmen 1910-luku 1920-luku 1930-luku 1940-luku 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku  2000-vuosikymmen 2010-luku

Vuodet: 1899 1900  1901 1902 1903 1904 1905 1906 1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000  2001 2002

muokkaa Tapahtumia

muokkaa Tammikuu - maaliskuu

• 11. tammikuuta – Yhdysvallat ja Britannia luopuivat aluevaatimuksistaan Kiinassa.
• 14. tammikuuta – Yhdysvaltain presidentti Franklin Delano Roosevelt matkusti ensimmäisenä USA:n presidenttinä lentokoneella. Hän tapasi Winston Churchillin Casablancassa Marokossa.
• 18. tammikuuta – Varsovan gheton kansannousu alkoi.
• 23. tammikuuta – Britit valloittivat Tripolin Pohjois-Afrikassa.
• 27. tammikuuta – Yhdysvaltain ensimmäinen omin voimin suoritettu ilmahyökkäys Saksaan, 50 konetta pommitti Wilhelmshavenia.
• 1. helmikuuta – Natsit nimittivät Vidkun Quislingin Norjan päämieheksi.
• 2. helmikuuta – Stalingradin taistelu päättyi Saksan 6. armeijan antautumiseen.
• 9. helmikuuta – Yhdysvallat ilmoitti Guadalcanalin valloitetuksi kuusikuukautisen taistelun jälkeen.
• 11. helmikuuta – Eversti Aladár Paasonen teki eduskunnalle selkoa sodan kulusta. Monet kansanedustajat syyttivät realistisen selostuksen antanutta Paasosta tappiomielialan lietsomisesta.
• 14. helmikuuta – Neuvostoliitto vapautti Rostovin.
• 15. helmikuuta – Risto Ryti valittiin uudelleen Suomen tasavallan presidentiksi. Vaalin toimittivat vuosien 1937 ja 1940 valitsijamiehet.
• 16. helmikuuta – Neuvostoliiton talvioffensiivi valloitti jälleen Harkovan.
• 19. helmikuuta – Kasserinen solan taistelu: Rommelin Afrika Korps käynnisti vastahyökkäyksen yhdysvaltalaisjoukkoja vastaan Tunisiassa, Yhdysvaltain ensimmäinen merkittävä häviö.
• 28. helmikuuta – Operaatio Gunnerside: Norjan vastarinta hyökkäsi raskasvesitehdasta vastaan Vemorkissa.
• 1. maaliskuuta – Heinz Guderian nimitettiin panssarijoukkojen tarkastajaksi.
• 2. maaliskuuta – Bismarckin meren taistelu: Yhdysvaltain ja Australian ilmavoimat tuhosivat japanilaisten täydennyssaattueen. Japani menetti kaikki kahdeksan kuljetusalusta, neljä hävittäjää ja 2 890 miestä.
• 5. maaliskuuta – Professori Edwin Linkomies muodosti uuden hallituksen.
• 26. maaliskuuta – Komandorskisaarten taistelu: Yhdysvaltain laivasto havaitsi Japanin täydennyskuljetuksen Aleutteihin kuuluvalle Kiskan saarelle.

muokkaa Huhtikuu - kesäkuu

• 22. huhtikuuta – Albert Hofmann havaitsi LSD:n hallunogeeniset ominaisuudet.
• 24. huhtikuuta – Saksan itärintamalla ollut suomalainen SS-pataljoona päätettiin kotiuttaa.
• 11. toukokuuta – Yhdysvallat hyökkäsi Attulle Aleuteilla karkottaakseen sitä miehittäneet japanilaiset.
• 13. toukokuuta – Saksalaiset ja italialaiset joukot antautuivat Pohjois-Afrikassa.
• 16. toukokuuta – Operaatio Chastise: RAF:n Dam Bustersien hyökkäys saksalaisia Moehnen, Sorpen ja Ederin patoja vastaan Ruhrin alueella.
• 22. toukokuuta – Neuvostoliitto lakkautti Kominternin.
• 2. kesäkuuta – Suomalainen SS-pataljoona palasi kotimaahan.
• 4. kesäkuuta – Sotilasvallankaapaus Argentiinassa, Ramon Castillo syöstiin vallasta.

muokkaa Heinäkuu - syyskuu

• 4. heinäkuuta – Neuvostoliittolainen partisaaniosasto väijytti aamuyöllä Inarin Laanilassa linja-auton ja teki iskun läheiseen kestikievariin. Useita siviilejä sai surmansa.
• 5. heinäkuuta – Kurskin taistelu alkoi kello 04:40.
• 10. heinäkuuta – Liittoutuneiden maihinnousu Sisiliassa alkoi.
• 11. heinäkuuta – Suomalaiset SS-miehet olivat viimeistä kertaa koolla Hangossa. Miehet siirtyivät Suomen omiin joukko-osastoihin.
• 12. heinäkuuta – Kurskin taistelun suurin panssaritaistelu 1 500 panssarivaunun kesken, Neuvostoliitto menetti 322 vaunua, saksalaiset vähemmän.
• 15. heinäkuuta – Kurskin taistelun vastahyökkäys käynnistyi Neuvostoliiton keskisellä rintamalla.
• 19. heinäkuuta – Roomaa pommitettiin ensimmäisen kerran sodassa.
• 24. heinäkuuta – Operaatio Gomorrah: britit ja kanadalaiset pommittivat Hampuria öisin, amerikkalaiset päivisin. Marraskuuhun mennessä yli 50 000 ihmistä sai surmansa ja 280 000 rakennusta tuhoutui.
• 25. heinäkuuta – Italian Gran Consiglio del Fascismon vedettyä tukensa Mussolinilta, hänet pidätettiin ja kenraali Pietro Badoglio asetettiin maan johtoon. Maahan julistettiin poikkeustila ja neuvottelut Liittoutuneiden kanssa aloitettiin.
• 27. heinäkuuta – Hampurin pommitus vähän ennen puoltayötä aiheutti tulimyrskyn, joka surmasi 40 000 ja poltti 21 km² kaupungin keskustasta.
• 11. elokuuta – Neuvostoliiton joukot saavuttivat jälleen Harkovan.
• 17. elokuuta – USA:n 7. armeija kenraali George S. Pattonin komentamana saapui Messinaan, brittien 8. armeija kenttämarsalkka Bernard L. Montgomeryn komentamana muutama tunti myöhemmin. Koko Sisilia oli näin liittoutuneiden hallussa.
• 17. elokuuta – Yhdysvaltain ja Kanadan joukot nousivat maihin Kiskalle, jonka japanilaiset ovat evakuoineet jo heinäkuussa.
• 20. elokuuta – 33 poliittista vaikuttajaa, ns. rauhanoppositio, jätti presidentti Risto Rytille kirjelmän, jossa vaadittiin pikaista rauhaa. Salaiseksi tarkoitettu kirjelmä vuoti ruotsalaisen Dagens Nyheterin kautta julkisuuteen ja herätti kohun Saksan johdossa.
• 29. elokuuta – Saksalaiset hajottivat Tanskan hallituksen sen kieltäydyttyä rikkomasta lakkoja ja osoitettua tyytymättömyyttä miehitysvaltaa vastaan.
• 3. syyskuuta – Liittoutuneet nousivat maihin Italian mantereelle Montgomeryn johdolla.
• 4. syyskuuta – Josif Stalin rehabilitoi ortodoksisen kirkon. Hän tapasi metropoliitta Sergiuksen, keskusteli tämän kanssa pitkään ystävällisesti ja määräsi Pyhän synodin perustettavaksi uudelleen.^[1]
• 8. syyskuuta – Kenraali Dwight D. Eisenhower ilmoitti Italian antautumisesta.
• 23. syyskuuta – Repubblica Sociale Italiana (Salòn tasavalta) perustettiin Pohjois-Italiaan, johtajanaan saksalaisten kommandojen vapauttama Benito Mussolini.

muokkaa Lokakuu - joulukuu

• 13. lokakuuta – Italian uusi hallitus liittyi liittoutuneisiin ja julisti sodan Saksalle.
• 22. lokakuuta – RAF pommitti Kasselia.
• 1. marraskuuta – Operaatio Goodtime: Yhdysvaltain merijalkaväki nousi maihin Bougainvillessä Salomonsaarilla.
• 3. marraskuuta – Sosiaaliministeri K.-A. Fagerholm sanoi puheessaan, että Suomessa ei tunneta sympatiaa Natsi-Saksaa kohtaan.
• 15. marraskuuta – Heinrich Himmler määräsi romanit asetettavaksi samalle tasolle kuin juutalaiset ja vietäviksi keskitysleireille.
• 16. marraskuuta – 160 USAF:n pommittajaa iski vesivoimalaitokseen ja raskasvesitehtaalle Norjan Vemorkissa.
• 18. marraskuuta – 440 RAF:n pommittajaa iski Berliiniin, aihettaen vain vähäistä tuhoa ja surmaten 131. RAF menetti yhdeksän konetta.
• 20. marraskuuta – Yhdysvaltain merijalkaväki nousi maihin Kiribatilla Tarawan ja Makinin atolleilla.
• 22. marraskuuta – Presidentti Franklin D. Roosevelt, pääministeri Winston Churchill ja Kiinan tasavallan johtaja Chiang Kai-Shek tapasivat Kairossa.
• 22. marraskuuta – Libanon itsenäistyi Ranskasta.
• 28. marraskuuta – Teheranin konferenssi: Roosevelt, Churchill ja Stalin tapasivat Teheranissa neuvotellakseen sotastrategiasta ja sopivat kesäkuun 1944 maihinnoususta Eurooppaan.
• 1. joulukuuta – Saksa vaati takeita siitä, ettei Suomi ryhdy Neuvostoliiton kanssa neuvotteluihin erillisrauhasta.
• 4. joulukuuta – Jugoslaviassa vastarintajohtaja Tito julisti väliaikaisen Jugoslavian demokraattisen hallituksen perustetuksi.
• 17. joulukuuta – Sosiaaliministeri K.-A. Fagerholm erosi hallituksesta.
• 24. joulukuuta – Kenraali Dwight D. Eisenhower nimitettiin liittoutuneiden ylipäälliköksi.
• 29. joulukuuta – Suomi torjui Saksan vaatiman liittosopimuksen.

muokkaa Syntyneitä

• 17. tammikuuta – Aarno Laitinen, suomalainen toimittaja
• 19. tammikuuta – Janis Joplin, yhdysvaltalainen rock- ja blues-laulaja
• 24. tammikuuta – Sharon Tate, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 28. tammikuuta – Tytti Parras, suomalainen kirjailija
• 30. tammikuuta – Ilpo Mansnerus, suomalainen huilisti ja kapellimestari
• 15. helmikuuta – Juhani Suomi, suomalainen politiikan tutkija
• 20. helmikuuta – Mike Leigh, englantilainen elokuvaohjaaja
• 22. helmikuuta – Horst Köhler, Saksan liittopresidentti
• 24. helmikuuta – George Harrison, englantilainen muusikko ("The Beatles")
• 25. helmikuuta – Jukka Kajava, suomalainen kriitikko (k. 2005)
• 25. helmikuuta – Olli Alho, suomalainen radiojohtaja
• 9. maaliskuuta – Bobby Fischer, yhdysvaltalainen Å¡akinpelaaja (maailmanmestari) (k. 2008)
• 15. maaliskuuta – David Cronenberg, kanadalainen elokuvaohjaaja
• 17. maaliskuuta – Alpo Ruuth, suomalainen kirjailija (k. 2002)
• 19. maaliskuuta – Mario Monti, italialainen komissaari
• 23. maaliskuuta – Nils-Aslak Valkeapää, saamelainen taiteilija (k. 2001)
• 29. maaliskuuta – John Major, Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri
• 31. maaliskuuta – Christopher Walken, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 16. huhtikuuta – Erkki Liikanen, suomalainen muusikko ja juontaja
• 26. huhtikuuta – Mikko Elo, suomalainen poliitikko
• 13. toukokuuta – Johan Bargum, suomalainen kirjailija
• 14. toukokuuta – Ólafur Ragnar Grímsson, Islannin presidentti
• 20. toukokuuta – Albano Carrisi, italialainen muusikko
• 17. kesäkuuta – Barry Manilow, yhdysvaltalainen muusikko
• 19. kesäkuuta – Jussi Kylätasku, suomalainen kirjailija
• 30. kesäkuuta – Rock-Jerry (oik. Kaj Järnström), suomalainen muusikko
• 26. heinäkuuta – Mick Jagger, brittiläinen muusikko ("The Rolling Stones")
• 28. heinäkuuta – Maarit Niiniluoto, suomalainen toimittaja ja kirjailija
• 11. elokuuta – Pervez Musharraf, pakistanilainen kenraali ja presidentti
• 17. elokuuta – Robert De Niro, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 17. elokuuta – Yukio Kasaya, japanilainen mäkihyppääjä
• 18. elokuuta – Hannu Mäkelä, suomalainen kirjailija
• 29. elokuuta – Peter von Bagh, suomalainen elokuvaohjaaja ja -historioitsija
• 30. elokuuta – Robert Crumb, yhdysvaltalainen sarjakuvataiteilija
• 6. syyskuuta – Roger Waters, englantilainen muusikko ("Pink Floyd")
• 14. syyskuuta – Antti Hammarberg, laulaja ja säveltäjä (Irwin Goodman)
• 15. syyskuuta – Jussi Raittinen, suomalainen viihdemuusikko
• 18. syyskuuta – Sirpa Tabet, suomalainen kirjailija
• 23. syyskuuta – Julio Iglesias, espanjalainen muusikko
• 29. syyskuuta – Lech WaÅ‚Ä™sa, Puolan solidaarisuusliikkeen johtaja ja presidentti
• 24. lokakuuta – Seppo Paakkunainen ("Paroni"), suomalainen jazzmuusikko
• 8. joulukuuta – Jim Morrison, yhdysvaltalainen muusikko ("The Doors")
• 11. joulukuuta – John Kerry, yhdysvaltalainen poliitikko ja presidenttiehdokas
• 20. joulukuuta – Sirkka-Liisa Anttila, suomalainen kansanedustaja ja ministeri
• 23. joulukuuta – Silvia Sommerlath, Ruotsin kuningatar
• 24. joulukuuta – Tarja Halonen, Suomen 11. presidentti
• Bror-Erik Wallenius, suomalainen urheilutoimittaja

muokkaa Kuolleita

• 7. tammikuuta – Nikola Tesla, kroatialainen fyysikko ja keksijä
• 21. tammikuuta – A. K. Cajander, suomalainen metsätieteilijä ja poliitikko
• 6. helmikuuta – Juho Mannermaa, Oulun hiippakunnan piispa
• 14. helmikuuta – David Hilbert, saksalainen matemaatikko
• 7. maaliskuuta – Akilles Järvinen, suomalainen yleisurheilija
• 10. maaliskuuta – Artturi Kannisto, suomalainen kielentutkija
• 12. maaliskuuta – Gustav Vigeland, norjalainen kuvanveistäjä
• 28. maaliskuuta – Sergei Rahmaninov, venäläinen säveltäjä ja pianisti
• 31. maaliskuuta – Tekla Hultin, suomalainen kirjailija ja kansanedustaja
• 18. huhtikuuta – Isoroku Yamamoto, japanilainen amiraali
• 26. kesäkuuta – Edvard Fazer, suomalainen pianisti ja oopperanjohtaja
• 21. elokuuta – Henrik Pontoppidan, tanskalainen kirjailija (Nobelin kirjallisuuspalkinto 1917)
• 24. elokuuta – Simone Weil, ranskalainen filosofi
• 29. elokuuta – Eemu Myntti, suomalainen taidemaalari
• 28. elokuuta – Boris III, Bulgarian tsaari
• 14. syyskuuta – Ernst Linder, suomalais-ruotsalainen kenraali
• 16. syyskuuta – Matti Jurva, suomalainen laulaja ja lauluntekijä
• 30. syyskuuta – Maria Jotuni, suomalainen kirjailija

muokkaa Nobelin palkinnot

• Nobelin fysiikanpalkinto: Otto Stern
• Nobelin kemianpalkinto: George de Hevesy
• Nobelin lääketieteen palkinto: Henrik Dam ja Edward Doisy

muokkaa Muuta

• Elokuvavuosi 1943

muokkaa Lähteet