muokkaa Tapahtumia
- EnsimmĂ€inen maailmansota (1914â1918) jatkui.
- Aura (kunta) perustettiin.
- 22. tammikuuta â Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilson vaati "rauhaa ilman voittoa" Eurooppaan.
- 25. tammikuuta â Yhdysvallat osti Neitsytsaaret Tanskalta 25 miljoonalla dollarilla.
- 31. tammikuuta â Saksa ilmoitti rajoittamattomasta sukellusvenesodasta.
- 3. helmikuuta â Yhdysvallat katkaisi diplomaattisuhteet Saksaan.
- 6. helmikuuta â Trondheimissa pidettiin ensimmĂ€inen pohjoismaiden saamelaisten yhteinen kokous, jonka muistoksi pĂ€ivÀÀ vietetÀÀn nykyÀÀn saamelaisten kansallispĂ€ivĂ€nĂ€.
- 24. helmikuuta â Yhdysvallat sai tiedon Saksan tarjouksesta palauttaa kaakkoislĂ€nsi Meksikolle, jotta Meksiko ryhtyisi sotaan Yhdysvaltoja vastaan.
- 11. maaliskuuta â Helmikuun vallankumous (juliaanisen kalenterin mukaan 26.2.): Petrogradissa lakkoja ja levottomuuksia, armeijan rykmenttejĂ€ siirtyi mielenosoittajien puolelle.
- 15. maaliskuuta â Keisari Nikolai II luopui vallasta.
- 16. maaliskuuta â Suomen kenraalikuvernööri Franz Seyn ja senaatin talousosaston varapuheenjohtaja Mihail Borovitinov vangittiin.
- 31. maaliskuuta â Siperiaan vuonna 1914 karkotettu tuomari P. E. Svinhufvud palasi Suomeen.
- 6. huhtikuuta â Yhdysvallat julisti sodan Saksalle.
- 16. huhtikuuta â Lenin saapui Petrogradiin.
- 29. toukokuuta â Eduskunta hyvĂ€ksyi kieltolain.
- 7. heinĂ€kuuta â Aleksandr Kerenski muodosti VenĂ€jĂ€n vĂ€liaikaisen hallituksen.
- 18. heinĂ€kuuta â Suomen suuriruhtinaskunnan eduskunta hyvĂ€ksyi valtalain vallan siirtĂ€miseksi eduskunnalle personaaliunionin pÀÀtyttyĂ€ suuriruhtinaan luovuttua asemastaan. Kerenskin hallitus hajotti eduskunnan.
- 25. heinĂ€kuuta â Kanada otti kĂ€yttöön "vĂ€liaikaisen" tuloveron (4â25 %).
- 31. heinĂ€kuuta â VenĂ€jĂ€n vĂ€liaikainen hallitus hajotti Suomen eduskunnan ja mÀÀrĂ€si pidettĂ€vĂ€ksi uudet eduskuntavaalit.
- 18. syyskuuta â Maataloustuottajain KeskusjĂ€rjestö (MTK) perustettiin.
- 2. marraskuuta â Ison-Britannian ulkoministeri Arthur Balfour lupasi perustaa juutalaisille "kansallisen kodin" Palestiinaan.
- 6. marraskuuta â Kolmas Ypresin taistelu pÀÀttyi: kanadalaiset valtasivat Ypresin Belgiassa.
- 7. marraskuuta â Lokakuun vallankumous (juliaanisen kalenterin mukaan 25.10.): Leninin bolĆĄevikit ottivat vallan Kerenskin hallitukselta.
- 7. marraskuuta â Britit valtasivat Gazan osmaneilta.
- 15. marraskuuta â Suomen eduskunta julistautui korkeimman vallan haltijaksi.
- 20. marraskuuta â Ukraina julistettiin tasavallaksi.
- 26. marraskuuta â National Hockey League perustettiin.
- 27. marraskuuta â Suomessa muodostettiin Svinhufvudin senaatti.
- 28. marraskuuta â Heikki Nurmion kirjoittama JÀÀkĂ€rien marssi, jonka Jean Sibelius aiemmin samana syksynĂ€ kolmessa pĂ€ivĂ€ssĂ€ sĂ€velsi, esitettiin ensimmĂ€istĂ€ kertaa LiepÄjassa jÀÀkĂ€ripataljoonan miehistölle jĂ€rjestetyssĂ€ illanvietossa.
- 6. joulukuuta â P. E. Svinhufvudin senaatin ehdotuksesta Suomi julistettiin itsenĂ€iseksi.
- 6. joulukuuta â 1 635 ihmistĂ€ menehtyi Halifaxin rĂ€jĂ€hdysonnettomuudessa Kanadan Nova Scotiassa.
- 11. joulukuuta â Ison-Britannian joukot valloittivat 400 vuotta Ottomaanien valtakunnan hallinnassa olleen Jerusalemin.
muokkaa SyntyneitÀ
- 11. helmikuuta â Sidney Sheldon, kirjailija
- 19. helmikuuta â Antero Alpola, suomalainen viihdetoimittaja (k. 2001)
- 18. helmikuuta â Tuulikki PietilĂ€, suomalainen kuvataiteilija
- 19. maaliskuuta â Dinu Lipatti, romanialainen pianotaiteilija (k. 1950)
- 16. toukokuuta â George Gaynes, yhdysvaltalainen nĂ€yttelijĂ€
- 29. toukokuuta â John F. Kennedy, Yhdysvaltain presidentti (k. 1963)
- 19. kesĂ€kuuta â KĂ€the Grasegger, alppihiihtĂ€jĂ€
- 11. elokuuta â Dik Browne, sarjakuvapiirtĂ€jĂ€ (k. 1989)
- 10. syyskuuta â Miguel Serrano, chilelĂ€inen fasisti-ideologi
- 11. syyskuuta â Ferdinand Marcos, Filippiinien diktaattori
- 16. lokakuuta â Erkki Salomaa, suomalainen ammattiyhdistysjohtaja (k. 1971)
- 3. marraskuuta â Mauno Kuusisto, suomalainen laulaja
- 19. marraskuuta â Indira Gandhi, Intian pÀÀministeri (k. 1984)
- 9. joulukuuta â Tauno ĂikÀÀ, suomalainen urkuri
- 16. joulukuuta â Arthur C. Clarke, tieteiskirjailija (k. 2008)
muokkaa Kuolleita
- 10. tammikuuta â William F. Cody ("Buffalo Bill")
- 11. tammikuuta â Eliel Aspelin-HaapkylĂ€, suomalainen historioitsija, professori, valtioneuvos
- 12. tammikuuta â Yrjö Yrjö-Koskinen, suomalainen koulumies
- 16. tammikuuta â Amiraali George Dewey, (s. 1837)
- 8. maaliskuuta â Ferdinand von Zeppelin, saksalainen ilmailun pioneeri (s. 1838)
- 14. huhtikuuta â L. L. Zamenhof, "Dr. Esperanto"
- 15. syyskuuta â Viktor Magnus von Born, suomalainen poliitikko, vapaaherra
- 27. syyskuuta â Edgar Degas, taidemaalari
- 15. lokakuuta â Mata Hari, hollantilainen tanssija (teloitettiin vakoilijana)
- 7. marraskuuta â Alfred Kordelin, suomalainen liikemies ja mesenaatti (murhattiin Mommilassa)
- 11. marraskuuta â Liliuokalani, Havaijin kuningatar (s. 1838)
- 17. marraskuuta â Auguste Rodin, ranskalainen taidemaalari
muokkaa Nobelin palkinnot
- Nobelin fysiikanpalkinto: Charles Barkla
- Nobelin kirjallisuuspalkinto: Karl Adolph Gjellerup ja Henrik Pontoppidan
- Nobelin rauhanpalkinto: KansainvÀlinen Punainen Risti
muokkaa Kirjoja
- Ihmislapsia elĂ€mĂ€n saatossa â Frans Eemil SillanpÀÀ
- Synnin mitta â Arvi JĂ€rventaus
- Alla kasvon kaikkivallan. Mystillinen trilogia. ErÀÀn aikansa lapsen ajatuksia, tunnustuksia ja kaukonĂ€kyjĂ€ â Eino Leino
- Karjalan kuningas â Eino Leino
- Leirivalkeat â Eino Leino
- Jeri â Jack London
- Jerin veli â Jack London
- Avioliitto: tarina tuhansien joukosta â Ilmari Kianto
- Vienan kansan kohtalo: heimoromaani â Ilmari Kianto
- Anna omassa kodissaan â L.M. Montgomery
